See me falling, yeah, down and lonely
Are the angels on their way? I'm in the dirt
Hear me screaming, see me bleeding
'Cause the day's no more the same without you
Joo, nyt on jo ohitettu huhtikuun puoliväliki, taas kuukausi lipsahtanu viime postauksesta, vaikka mun piti aktivoitua..
Mut asiaan. Hanna on asunu tääl nyt vissiin sen neljä viikkoo mun kaa. Tai ei ihan neljää viikkoo, on se viikonloput melkee aina käyny himas. Ihan hyvn meil kai on menny sen kaa - kauheen erilaiset koulu-/työajat meil on. Mä ku herään siin seittemältä (tai ennen seiskaa) ja lähen kasiks kouluu ja pääsen viimeistää kolmelta, ni Hanna hyvä jos joutuu vasta menee töihi sillo kolmelta.
Ei se silleensä mua haittaa - mä ku oon sellane, et en kauheesti muijien seurasta innostu tollai useemman päivän vertaa, ni melkee sitä parempi, mitä erilaisemmat työ-/kouluajat meil on. Ja Hanna ku tietyl tapaa on iha samallaine ku mä, mut toisaalt sit se on taas iha eri maata ku mä, ni aika helposti meil menee sukset ristii ja molempia alkaa vituttaa toistensa lärvi.
Siin suhtees Hanna on samallaine ku mä, et ollaa molemmat yhtä sekasi ja jee. Mut sit Hannas on niit piirteit aika paljon, mitä mä just halveksun ihmisessä.
Niit piirteit on mm. se, et Hanna tykkää ryyppäämisest - paljon. Mua se ei oikee jaksa innostaa. Toki aina sillontällön, mut seki puhuu ain viikonlopun jälkee, kui se on ollu taas juomas jnejne.
Kyl meillä silti Hannan kaa tosi kivaaki on ja Hanna on mulle tietyl taval tosi tärkee. Mut mä en vaan ihan oikeasti jaksa sitä aina välillä.
Mä en oikeesti tiedä, miks mä oon tälläne, mikä mä oon. Pyytelen anteeks omaa olemassaolooni ja pelkään, et ihmiset kaikkoo mun luota, jos mä en tee, mitä ne haluaa.
Esimerkiks just tossa keskiviikkona.. Mä olin ollu kuumeessa pävällä, ni Hanna päättää haluavansa Mänttää töittensä jälkee. Ja muija pääs kuitenki vasta ysiltä. En mä voinu ku suostuu, koska mä haluun vaan miellyttää ihmisii... Nojoo, sit pääsin kahelta himaa nukkuu ja sainki kauan nukkuu, ku piti taas puol kasi lähtee ajaa kouluu... Ja kaikki toi vaan siks, et Hanna sai nähä jotai jätkää, jonka se kuitenki seuraavana päivänä tas näki...
Mut mä tosiaa asetan itteni aina viimeseks. "Kuha muil on kaikki hyvin, ei mulla oo mitään väliä."
Mä valehtelematta teen kaikkeni muitten puolesta. Tai yritän ainaki tehä.
Hui kauhee ku tuli pitkä tekstipätkä taas.. Mut syytän sitä, et en oo kirjottanu yhtää mitää pitkää aikaa - voisin iha muutevvaa alkaa taas kirjottelee. Vois ehkä toimii.
Mut juu. Parasta kuitenki on ollu uus kone ♥
Mul meni vanhast läppärist taas kovalevy paskaks, ni ostin sit iha pöytäkoneen. Ja tää on paras ♥
Ei kai mulla sit muuta, on vähä taas tylsä postaus ja aika Hannapainotteinen, mut mua vaa ärsyttää noi asiat täl hetkel. Ehkä mä tästä viisastun ja aktivoidun oikeesti tän blogin kaa. Ei tulis näi rasittavaa tekstiä aina :'D
Cya ♥