Just joking

These shallow waters, never met

What I needed

I'm letting go

A deeper dive

Ethernal silence of the sea

I'm breathing 

Alive

Tässä nyt taas lipsahtanu tää jokatorstainen kirjotus vähän, mut mulla ei vaan viimeviikolla ollu oikeen inspistä kirjottaa, kun yks asia stressas ihan liikaa. Mutta nyt tää asia on selvitetty ja kaikki on melkeenpä paremmin ku hyvin.

Ja ihan vaan paikatakseni ton viimeviikkosen hiljaiselon, mä isken tänne tällä viikolla kaks postausta, ekan tänään ja tokan normaalisti torstaina. Ja se torstain postaus on keskiviikkopäivä kuvina, kun en oo päivää kuvina vielä tehny (ja ne on aina kivoja, paitsi jos kuvat on laatua peruna).

Jos ihan vaan alottelen siitä, mitä oon tehny, koska sen läpikäymisessä ei kauaa mene; en oo tehny mitään. Tai no alotin mä LOTR:in lukemisen tossa perjantaina (kun mulla oli vapaapäivä) ihan vaan siks, kun Jonin synttärit lähestyy ja sillon meillä on Hobitti/LOTR maraton. Ja nimenomaan maraton - yks leffahan kestää (extended editionina) sen n. 3 tuntia ja leffoja on siis yhteensä kuus. Nojoo, eihän siitä tuu ku 18h ja ku katottiin sunnuntaina Hobitti - Odottamaton matka, niin siitä vähenee vielä se yks 3h.

Vielä tosta kynsien lakkauksesta, mistä selittelin viimepostauksessa; ehkä ärsyttävintä on se, kun sä haluat lakata kyntes jollain tietyllä värillä/väreillä ja sitte tietenkään sulla ei oo sopivaa lakkaa siihen hätään. Näin kävi eilen - olisin halunnu mustapunaset kynnet, mut jouduin tyytyyn oranssiin, koska mun punanen on aika lopussa. :[  Ihan kivoja räpellyksiä oon silti saanu aikaan, vaikka mulla harvemmi riittää kärsivällisyys oottaa, et ne lakat kuivuu (ellen sit istu koneel kolmee tuntia sen jälkeen.) ni sit ne aina menee vituiks heti ennen ku oon ehtiny kellekkää esittelee mun ihkui kynsii. Sniff.

Nuo oli ihan kivat, mut sit vaihoin värit sinivalkosee :3 Niistä mul ei valitettavasti taia olla kuvia..

Selasin tässä myös vanhoja kuvia, joita oon joskus ottanu ja ihan kivoja maisemakuvia oon saanu ihan vaan luurilla ja tolla mun puolijärkkärillä. Et ei siihen valokuvaukseen tarvii mitään kalliita järkkäreitä ostaa (varsinkaan, jos sitäkää ei sitte osaa käyttää oikein.)

Jämsänkoski

Kangasala

Ja sitte tosiaan tossa sunnuntaina 17. päivä tuli puol vuotta täyteen siitä, ku alettii Jonin kaa tapaileen. Tää on tosi iso juttu mulle, vaikka puol vuotta on sinänsä tosi lyhyt aika, mut ei mua oo kukaan koskaan aikasemmi kattellu yli kuukautta. :D Ja nyt tää vaikuttaa tosi lupaavalta, et tää vois kestää kauan ♥

Käytiin sitä siinä sunnuntaina juhlistamassa Jyväskylän Pannukakkutalossa, kun oltiin sinne joululahjaks lahjakorttiki saatu. Oli muuten aivan helvetin hyviä (ja täyttäviä) ne pannukakut, vaikkaki tosi kalliita. 

Syötiin aluks puoliks mozzarella-pesto-pannari - eikä ees meinattu jaksaa puolikkaita. 

Sit erehdyttii ottaa vielä molemmille omat jälkkärit. Joni otti nutellan ja mä otin keksimurun. 

Onneks noi sai käärästyä folioon ja otettua mukaan, ni ei sit menny helvetin hyviä pannareita hukkaan. Tonne on kyllä mentävä joskus uuestaan.

Ja sit Joni käväs vielä illalla kaupassa ja osti mulle kukkakimpun :3 Ja ite ostin sille kolme kiekkoo, (sovittiin, et kaks niistä oli aikanen synttärilahja) ku en osannu päättää niistä, et minkä yhen ostan x) Ja sit vielä vissii tiistaina käytiin Gigantista hakemassa Jonille uus näppäimistö, jonka se sai kans etukäteisenä synttärilahjana, koska a) mä en jaksanu paketoida sitä ja b) Joni ei malttanu oottaa sen synttäreihi asti ton vanhan näppäimistön kaa. Pitänee vielä hommata sille vihdoinki se viimenen Hobitti extended editionina, mut en vaan oo mistään löytäny sitä (paitsi netistä, mut en jaksais tilata...)

Ja sit tossa viimesimpänä lauantaina käytiin Laajavuoressa kuukausikisoissa (tai Joni kävi, mä olin seurana ja spotterina.) Siel meni sit sen verran hyvin, et Joni sai uuen kiekon sielt mukaansa. :')

Hups, tulipas paljon tekstiä, vaikka mitään en taas muka ollu tehny :D Noh, näinhä siin melkee aina käy. Nyt takas LOTR:in pariin ja torstaihin. CYA

Normal... I guess?

...here we go, cause we're in a dream right now

and our hearts beat together.

And let the beat go on forever. 

Until the sunrise one last time...

Vissiin alan taas saamaan tästä kirjotusrutiinista kiinni, ku tähä aikaan taas kirjottelemas.
Se ois kyl ihan hyvä, jos edes yhen vuoden ajan onnistuisin kirjottaan joka viikko sen kerran.

Tällä viikolla alko ihan normaali kouluarki, vaikkaki olin vaan kaks päivää koulussa ja huomenna taas menossa töitä tekemään, kun jäi kesken tossa ennen lomaa.

Valitettavasti mun Jyväskyläreissut on taas vähentyny sattuneesta syystä... Mut Elmeri tykkää, et oon himassa ja mutsi tykkää, et oon siellä lämmittämässä ja pitämässä siisteyttä yllä. Mäki oon tavallaan iha hyvilläni, et "joudun" Keuruulla olemaan, koska mua on vituttanu ihan helvetisti se, et Elmeri on joutunu oleen yksin siellä niin paljon. Olisin mä sen varmaan täks puoleks vuodeks mutsille saanu hoitoon, mut se on mun kani ja mä kannan vastuuni siitä. En haluu jättää sitä kenenkään muun huoleks, tuntuis siinä tapauksessa niin väärältä edes kutsua sitä mun kaniks.

Sain tossa kans vähä myöhässä Pauliinalta & Jannelta mun joululahjan. En tiiä, et mistä Pauliina on keksiny, et tykkään kynttilöist, mut niitä siel kassissa oli. x)  Sit siel oli BC shampoo, jota mä sit heti seuraavana päivänä kokeilin (samana päivänä en voinu, se oli umpijäässä :D) ja se on iha helvetin hyvä shampoo. Kiitokset ♥

Näil keleil kuuma kaakao kermavaahdol on best ♥

Tossa tiistaina ku olin lähössä koulusta ja mul oli bensa ihan lopussa, niin ajoin sit Nesteelle ihan vaan todetakseni, et mun tankin lukko on jäässä. Kävin sit siel Nesteellä sisältä kattomassa, et oisko ollu lukkosulaa, mut yllättäen sielt ei löytyny, jote siin vaihees meinas iskee pien paniikki. Onneks siihe sit tuli sellane vanhempi mies, vissii UPM:llä töissä, joka sit löys autostansa sytkärin ja rupes sil sit kuumentaa Rellun avainta, et saatas se lukko sulamaan. Ehittiin siinä hetken verran jutella ennen, ku se suli ja sit päästiin tankkaamaan. Ja sit se mies vielä tankkaski mun puolesta, ku huomas et mul ei ollu hanskoja ♥

Oon kyl edellee nii kiitolline sille, ku jotenki tuntuu, et nykysin toi on tosi harvinaista, että joku iha vaa hyvää hyvyyttään, ilman mitään taka-ajatuksia, tulee ja auttaa. Okei, mul on oikeesti tosi hyvii kokemuksia ohikulkijoista. Mm. viime vuonna mulla puhkes Mitsusta rengas, ku olin ajamassa kotiin, niin sit siihenki pysähty yks jäbä kattoon, onks mulla kaikki hyvin, vaikka varsinaisesti en siinä kohtaa apua tarttenu. Mut kuullu paljon enemmän sellasta, kuinka ei oo kukaan pysähtyny auttamaan, vaikka ois ollu kuin kauhee hätä.

Ens maanantaina Kanthima avaa taas ovensa joulutauolta, joten voisin mennä piipahtaan siellä mun idean kanssa ja, jos mahollista, varaileen jo aikaa seuraavalle leimalle. En vaan ihan täysin oo vielä päättäny, et minkä noista mun kolmesta ideasta toteutan ekana.

Sit oon tässä Keuruulla yksin lojuessa alkanu taas lakkaileen kynsiä.
Noi, mitkä lakkasin on ihan kivat, vaikkaki ne meni vähä vituiks yön aikana, ku ne ei kerenny kuivuu ihan täysin ja mulla ei ees ollu päällyslakkaa.

Nää on yhet mun lemppareista mitä oon ikin tehny.

Sinänsä naurattaa, ku tyypit tekee geelikynsiä toisilleen ja sit niitä esitellään Instagramissa sunmuualla, vaikka ne on oikeesti ihan järkyttävät esimerkiks, jos kynnen päässä on jotai konfettia, niin sit se paisuu silleen typerästi :D Ja sit ku ne kynnet vähän kasvaa, niin näyttää taas ihan järkyttävälle, kun luonnollisesti se geeli ei siihen oman kynnen päälle kasva... #saynotogelsnails

Btw, musta on ihan naurettavaa, ku jotku harrastaa sitä, että jos joku kaveri ostaa jonkun elukan ja sit tää tyyppi käy aina sillontällön näkemässä sitä elukkaa, niin sit nouseeki yhtäkkii joku elukka"kuume" ja sit sillä perusteella hommataan se lemmikki sen enempiä miettimättä. Pitäs oikeesti kaikkien eläinten kohalla olla joku muutaman kuukauden mittanen harkinta-aika, et olisko se "kuume" sit vielä sen muutaman kuukauden päästäki. Kuitenki elukat vie aikaa - oli se sit kissa, koira, hevonen tai fisu, kaikkia on jaksettava hoitaa koko sen eläimen eliniän ajan.

Pitänee tästä painua suihkun kautta unille, vaikka olis vielä muutama juttu kirjotettavana.
Ehkä mä laitan ne sit vaan suosiolla seuraavaan postaukseen, jottei tästä tuu ihan hirveen pitkä romaani.

C ya ♥

From the worst to the best~

And if I were to choose, I would choose to see you

In the dark there's a spark, and it burns from the truth

And if I could control what my mind would foresee

I'd be spared from the hope, and I'd be set free

Täs ollaa jo reilu viikko eletty vuotta 2016, enkä oo saanu aikaseks mitään - en täällä blogin puolella, enkä missää muussakaa asiassa.

Oon miettiny, et pitäiskö kirjottaa joku spesiaalimpi postaus näin uuden vuoden kunniaks, mut taidan jättää sen tekemättä - enhän mä oo aikasempinakaan vuosina mitenkää juhlistanu uutta vuotta tän blogin (tai aikasempienkaa) puolella.

Jos vaan pikasesti kerrataan viimevuoden tapahtumat, vaikka ne nyt aikalailla näkeeki täältä blogista.

Ihan ykkösjuttu tietenki viimevuodessa oli kihloihi menemine ja muutenki Jonin kanssa kaikki vietetty aika, tehdyt reissut mm. Ruotsiin syyslomalla ja useet kerrat, ku mentiin käymään Kangasalla mutsin luona tai Tampereella faijaa moikkaamassa.

Toisteks parasta oli varmaa toi Maddetatska, minkä sain otettuu vasta, ku Madde oli jo siirtyny vihreemmille nurmille vanhan Elmerin seuraks. (Okei, isken tähä jaetulle kakkostilalle ton rustokorun, koska se on aika kiva ja kuuluu aikalail samaa kategoriaa tatuointien kanssa.)

Ja listaan kolmanneks parhaaks jutuks ekan oman auton hankkimisen, vaikkaki seki biili on nyt jo vähä rip. x)

Seksikkäin biili ikin ♥

Sit vähä ikävämpii juttui sattu kans viime vuonna. Kaks tosi mulle rakasta kuoli viime vuoden alkupuolella, mummo 8.1. ja Madde 25.4. Mut elämä tääl jatkuu silti ja niist ajoist on jo menty huikeet vauhtii ylöspäin. Mä opin itestäni niin paljon viime vuonna ja oli oikeesti mulla se kasvun aika tos viime vuonna. Ehkä surkeimmasta vuoden alotuksesta parhaaseen lopetukseen. Joni toi mun elämään kyl niin paljon hyvää ja mä jopa uskon, et mä ansaitsen sen kaiken ton paskan jälkeen, mitä mä oon aikasemmin kokenu. 2016, rima on korkeella.

Niin kliseiseltä ku kuulostaaki sanonta "new year, new me", ni täs tapaukses se osittain pitää paikkaansa. Vaikka tätä vuotta on eletty säälittävät yheksän päivää, niin oon muuttanu pari mun pahaa tapaani. Oon ruvennu pitää huolta itestäni enemmän, lähinnä hoitaan kasvojani paremmin ku ennen (ja sen huomaa), ku löysin vihdoi mulle sopivat tuotteet. Samoin koko kroppaa oon alkanu hoitaan paremmin - syön vähä terveellisemmin enkä enää nii paljoo herkkuja, jos jotai herkkuu tekee mieli, ni pistän itelleni kahvin tai Tazzan (tai joskus käyn hakee jotai pient hyvää kaupasta x))
Ja sit Jonin innostamana alotin 30päivän kyykkyhaasteen, josta on nyt viikko menny ja huomaa jo nyt, miten paljo helpompaa on tehä noit kyykkyi. Ei oo jalat enää seuraavana päivänä nii muussia, ku mitä oli sillon alottaessa, jollon en ollu tehny useesee vuotee mitää vastaavaa, vaikka alotuspäivänä oli tehtävänä vaan 50 kyykkyä. Nyt toi viimesen päivän 250 ei tunnu ees enää niin pahalta.

Asiasta kukkaruukkuun, pitäis täs pikkuhiljaa jo varailla sitä tatska-aikaa, ku se on vaan jääny ja jääny. Haluisin jo sen Avarosan-logon tai sit sen ritariperhosen tonne niskan alueelle. Oon vaan niin saamaton, etten jaksa laittaa Kanthimaan s-postia tai mennä käymään siellä (vaikka se on tyyliin tossa ihan nurkan takana, lol)

Täs nyt oli taas vähä tälläne tekstipainotteisempi postaus, vaikka aattelin ensin tehä vuoden kuvina, mut en sitte jaksanu tuolta googleplussan syövereistä ettiä julkasukelposia kuvia.

Mut C ya.