maanantai 28. maaliskuuta 2016

Past

And this is what I'll say if I had any words
Wish we hadn't messed up, now your heart is with hers
And I know that your love wasn't here to stay
I gave you all of mine but you gave it away
And now you're the one who hurts
You had to love someone else just to know your worth

Tää teksti tulee suoraa sydämest. Tässä ei välttämättä oo missään fiksussa järjestyksessä nää lauseetkaa. Mut mä haluan vaan kirjottaa.

Mä haluan palata pari vuotta takaspäin... En siis kirjaimellisesti, mulla on helvetin hyvä olla just tässä, mut kuvainnollisesti.
Mä selailin tossa vanhoja kuvia ja kirjotuksia ja tulin siihen tulokseen, että mä haluan vielä kirjottaa tästä aiheesta ihan kunnolla. Käydä tän ihan kokonaan läpi.

Ihan ekana mä haluun sanoo, varsinki nuoremmille, jotka tänne eksyy (miksei vanhemmillekki), et älkää olko niinku mä olin.




Oikeestaan tästä ajasta on puolisentoista vuotta. Oon sen jälkeen kyl muuttunu ja kasvanu henkisesti tosi paljon. Suurin "kiitos" kuuluu näille asioille, mitä tässä tuun mainitsemaan.

Sillon 1,5v sitten mä olin niin muitten vietävissä että ei oo tosikaan. Mä uskoin kaiken paskan, mitä mulle syötettiin. Millon tarvittiin rahaa "maksaan sakko, jonka eräpäivä on parin pv päästä" ja millon mitäki. Lähinnä raha oli se asia, missä mua kusetettiin, ku mulla oli (ja on edelleen) aina jonkuverran säästöjä. Toki muussakin.

Mä olin tosi miellyttämisenhalunen lähes jokaista mun tuntemaani ihmistä kohtaan. Mä halusin vaan kuulua johonki. Mä en halunnu ajatella kenestäkää mitään pahaa. Jos joku mun kaveri vaikka haukku jotain, niin mä vaan myötäilin useimmiten "mm... nii.." koska mä koin, että mulla ei oo mitään varaa haukkua ketään. Varsinkaan ulkonäköä. Kyl mä aina sillontällön kirosin sitä, kuinka joku mua ärsytti (ja niin teen vieläki), mut haukkumisen mä yritin pitää (ja yritän) minimissään. (Vittuilua mä kyl harrastan senki edestä, hah.)

Laskeskelin tossa, että mulla on nimenomaan MUN säästöjä menny muitten "lainoihin", joita eivät oo ikinä maksanu mulle takas, sellanen vähän vajaa 500€. Eihän se loppujenlopuks paljoo ole, mut kyllä se aika paljon kirpasee, kun mitään muita tuloja ei oo koskaan ollu (2vko kesätyöpaikkaa lukuunottamatta) ku opintotuet. Eli tossa on noin suurinpiirtein kahen kuukauden opintotuet... Tai reilun kahen kuukauden.

Ja kaikesta tosta huolimatta, mulla ei ikinä oo tullu sellasta tilannetta, että mulla tili olis nollilla. Ei ikinä. Mun ei oo ees tässä yksin asuessa tarvinu yhtenäkään kuukautena laskeskella niitä pieniä hiluja, että riittääkö mulla rahaa ruokaan tai koulussa kulkemiseen. Että almuja köyhille ja sillee.

Ja sit tää toinen, mulle vähä isompi asia, oli kans parisuhteet. Neki oli aikasemmin vaa paskaa. Mä tein kaikkeni (osittai ehk pakollaki yritin saada asiat selväks) ja toine ei tehny mitään. Paitsi puolittain pakotti mut tekeen asioita, joita en muuten olis halunnu tehä. Varmaa sanomattaki arvaa et mihi pakotettu? Mut what can you do when you're weak? Mä suostuin kaikkeen jättämisen pelossa. Jos olisin asennoitunu erilailla koko suhteeseen(/suhteisiin), olis asiat paljo paremmin. Etten olis ihan pakolla yrittäny saada jotain aikaan, vaan ollu enemmän "kattellaan nyt jos tulis jotai" -mielellä liikentees.
Ja ton saman virheen tein kahesti, kahen eri jätkän kaa. Onneks kolmatta kertaa ei tullu, vaikka ei sekään kaukana ollu. Sain tarpeekseni sen "kolmannen" touhuista jo siinä vaiheessa, ku hän rupes haukkumaan extyttöystäviänsä tai -säätöjänsä. Ihan varmasti jo haukkunu mutki seuraaville, vaikka ei ees ehtiny tutustuu muhun. (Tais se kans kerran kutsuu exmuijansa nimellä...)

Ton jäbän ku feidasin, nii mä lähin viettään aikaa Mikon kanssa. Käytii jädeil, haha.



Mut ihan oikeasti, pointti tässä asiassa on se, et älkää kiiruhtako asioitten kaa. Älkää tehkö asioita vaan koska joku muu sanois, et niin kuuluu tehä. Älkää yrittäkö miellyttää jokaista, aina on se joku, jolle ei mikään riitä. Ihan vaan siks ettei tartte sit myöhemmällä iällä harmitella. Mä oon nyt jo ihan sujut noitten asioitten kaa, vaikka ne aina sillon tällön pyöriiki mielessä.

Jos jotain oon oppinu, niin sen että tässä maailmassa sä et vaan tuu ikinä pärjäämään, jos sä oot kaikille kiltti. Se vaan on fakta. Harmittava fakta, mut fakta kuitenki. Täs maailmas pitää olla vähä itsekäs.

Ja mikä tärkeintä, sun pitää osata rakastaa ittees. Mä voin ilman häpeilyä sanoa nykyään, et mä oon ihan kivan näkönen ja et mä pidän siitä, mikä mä olen. Pari vuotta sitte jos joku olis sanonu, et tuun joskus oleen tätä mieltä, olisin nauranu niin vitusti. Mut täs sitä ollaa.



Kivaa alkanutta viikkoo


perjantai 18. maaliskuuta 2016

Sun is shining and I'm feeling gooooooooddd

Give me that wild love, give me that wild love
Pull me out to darkness, there's no way to harness
That wild love, give me that wild love
Can't begin to tame it when our blood is racing

You and me
We were born crazy
Live the life we want, ooh
Give me that wild love, give me that wild love

Mulla on tänään taas jostain syystä tosi hyvä fiilis ja oon niin ilonen ilman mitään syytä. Voisin vaikka tottuakki tähä ilosuuteen jo. Hah. Kai tää on vaa sitä, et mul on asiat oikeesti täl hetkel aika hyvin.

Mulla on tänään siis vapaapäivä, joten jaksan taas kirjotella. Oon kyllä ollu koneella esimerkiks eilen, mut en vaan tykkää kirjottaa, jos joku on täs samas huonees. Häiritsee, ku se joku kuitenki (Joni krhm) lukee mun keskenerästä tekstiä.

Viime viikonloppuna käytiin siis Keuruulla viimeks. Pakattiin Elmeri ja vietiin se Pauliinalle hoitoon. Mul on jo vähä ikävä sitä pikku töhöä, mut enköhän mä siitä ehi vielä tarpeekseni saamaan sit, ku saan sen takas. Nuorihan se vielä on, puolisentoista vuotta.

Muuten ei ollakkaan sit tehty oikeen mitään erikoisempaa. Jonilla nyt ollu yo-kirjotuksia tällä viikolla, just tänää oli englanti. Onneks se on sille helppoo, niin ei oo tarvinu yhtään lukeekkaan :'D En kyl itekkää tajua, miten englantia vois ees lukee. Kai sitä jotai kielioppia joo, mut iha korvakuulolta mä ainaki sen noin suurinpiirtein pystyn sanomaan, et onko joku lause/sana väärin vai ei. Ja jos en osaa sitä siinä just mun haluamassa muodossa kirjottaa, niin mä keksin tavan kirjottaa sen jollain tavalla, millä varmasti osaan.

Englanninkielestä puheenollen, mua oikeesti ärsyttää tosi paljon se, että sitä englantia käytetään, vaikkei osata... Onhan se ihan hyvä, et sitä kieltä käyttää jnejne, mut ihan oikeesti, ei se olis vaikeeta googlata tai kysästä kaverilta, joka osaa, et miten se oikeesti menee. :D Vaikka Googlen kääntäjä onki täys paska kääntään jotain kokonaista lausetta, niin sanat se silti osaa suht oikein, niin ne sentään kannattais tarkistaa vaikka sitte sieltä, jos ei mitään sanakirjaa jaksa aukasta. Okei joo, virheitä tulee kaikille, niille nyt ei voi mitään, mut jos kirjotat yhen lauseen esimerkiks jonnekki Instagramiin kuvatekstiks, niin voitko vaikka herranjumala tarkistaa, et edes se yks vitun lause on oikein.


Naamapalmuan niin pahasti ja itken melkee verta, jos nään vaikka jonku lauseen, jossa sanajärjestys on ihan vituillansa, ku sen pystyy ihan suoraan korvakuulolt sanomaan, et se ei tosiaan ole oikein. Onneks suomeks on melkeen se ja sama, missä järjestyksessä sä ne sanat lauseeseen tunget - englanniks ei ole.

Mut joo, se siitä, huomenna me lähetään Jonin kanssa Tampereelle moikkaan mun porukoita. Käyään kattomassa, miltä näyttää mun äidin uus asunto ja miten isän talliprojekti edistyy. Ja sit käyään kai isän kanssa vähä heittelemässä. Lähinnä ollaan menossa kiertään kaikki maholliset elektroniikkaliikkeet, molemmat ku ehkä ollaan asteen verran enemmän tietokoneihmisiä ku mitä keskivertoihmine on. Tästä sit lisää ens kerralla.


Eipä tässä sit kai muuta, häviän pelaamaan simssiä :') C ya.




torstai 10. maaliskuuta 2016

Innocent cry ♫

Put the pen to the pen
Show me what you're made of
Oh ayo oh
Be the muse of the painter
Anything you dream of
Anything

Line by line
We're breaking
Through divides 
We're all written in love

Nonii, päädyin taas koneen ääreen. Oon tällä viikolla ollu harvinaisen vähän koneella, ku on menossa viikko, jollon ei saa olla koulusta poissa tuntiakaa, joten oon menny nukkumaa jo kymmenen ja yhentoista välillä.

Tosiaan, viimeviikolla oltiin Jonin kanssa täällä Jyväskylässä, kun sen porukat lähti Kuopioon ja otti vielä Nikonki mukaan. Päivällä me tehtiin yhessä pitsaa ja sit syömisen jälkeen mä lähin päiväseltään käymään Keuruulla Elmerin luona ja samal reissul mä värjäsin hiukset - täl kertaa siniseks. Vähä vaihtelua. En kyl näitä aio pitää ku sen verran, et saan ton yhen hoitoainetuubin tyhjäks, koska nää kylvää tätä sinistä ihan joka paikkaan - Jonistaki tulossa jo smurffi :D Sit luultavasti takas punaseen tai osittaiseen punaseen, kun mulla noita punasia hoitoaineita ja shampoita on vielä vaikka muille jakaa. (Tai ehkä mahollisesti sini-musta, who knows)

Oli muuten tosi kiva tulla takas Keuruulta, ku Joni oli lämmittäny mulle cocktailpiirakoita ja tehny munavoita ja siihen päälle vielä laitto mulle kahvin. Cocktailpiirakat ja munavoi on mun yks heikkous.

Keskiviikkona illasta sit Jonin kaveri tuli käymään ja ne tossa pelaili pleikal jokusen tunnin ja mä silläaikaa istuskelin koneella ja selailin YouTubea. Torstaina tää sama Jonin kamu tuli käymään ja siinä sitte pelatessa vähä litkittii alkoholia ja illalla sit tehtii yhes tortilloi. Perjantai oliki sit sellane päivä, mitä olin jo muutaman viikon ehtiny venailla. Olin nimittäin ostanu mulle, Jonille, Pauliinalle ja Jannelle liput Niko Kivelän keikalle Paviljonkiin ja sitä ennen käytiin taas Pannukakkutalossa ahtamassa ittemme täyteen helvetin hyviä pannareita. Keikka oli kyl ihan mahtava, pitkään aikaan ei ollu nauranu itteensä niin kipeeks. (Tosin sunnuntai aamu oliki sit viel "hauskempi" ku Joni väsyneenä naureskeli Kivelän jutuille entistäki enemmän. Muunmuassa talkkuna oli aika suosittu aihe.)

Vadelma-maitosuklaa. Oli kyl parasta ♥

Lauantaina ei taas tehty muuta ku lahnailtii vaan, mutta lähettiin sit yöllä ajeleen Jonin kavereitten kaa, ku täällä huushollissa ei kuulemma saanu pitää minkäänlaista ääntä kahentoista jälkeen... Mikä on ihan naurettavaa - oli kuitenki viikonloppu ja kellään ei ollu aikasta herätystä tiedossa... Ja lauantaina mä myös latasin Teran taas koneelle ja rupesin pelaileen sitä.

Näist hiuksist tuli kyl ihan kivsut :3

Sunnuntaina sit oltiinki ihan vitun väsyneitä, ku me ei oltu nukuttu ollenkaan... :D Korjattiin siin sit unirytmi, ku mentii ajoissa unille ja maanantaina heräsin kouluun tosi hyvien unien jälkeen. Oli jopa kiva olla koulus, lel. Ruvettii tekee parikaapelointia ja antenniasennusta. Sitä samaa shaibaa on täs koko tää viikko tehty, ku millon on mittari hajalla, ettei pääse tekeen mittauksia ja millon ope on menossa iha jossai muualla, ettei pääse kyselemää, et miten pitäis mitata.

Maanantai ja tiistai meni samalla kaavalla: Heräsin kouluun, kävin koulussa, tulin Jyväskylään, olin pari tuntia koneella ja tyylii menin nukkumaan tai sit oleilin Jonin seurana ku se luki yhteiskuntaopin yo-kokeesee. Paitsi tiistaina kyllä käytiin kaupungilla, ku Joni halus ostaa jalkapallon itellensä. Noh, se sit pääty ostaan moisen mullekki ja tyyliin pakotti mut ostaan nappikset. Sit kävin vielä Ginalta ostamassa yhen paidan (ylempänä vas. kuvassa). Keskiviikkona sit kävin Keuruulla hoitamassa Elmeriä viimestä kertaa ennen, ku se muuttaa hoitokotiin. Olin niin helpottunu, ku sain hommattua sille jonku hoitajan nyt pariks kuukaudeks, et mä oikeesti tyylii itkin ja nauroin yksin himassa, eh. Oon nimittäi ruvennu näkee unia, missä se makaa himas kuolleena tai sit se on tyylii murtautunu pois sielt sen häkistä ja sotkenu koko huushollin tai jotai muuta. Nyt voin keskittyy enemmän kouluunki, ku ei niin paljoo tarvii Elmeristä stressata.

Niinsiis "luki" siihe kokeesee :'D

Tuntuuha se tietysti vähän tyhmältä, ku ei pysty ite hoitaan omaa otustansa ja kokee ittensä täysin luuseriks, mut toi on vaan pari hassua kuukautta ja kaikille osapuolille paras ratkasu. Kun kuitenkaan ei oikeesti oo mitään järkeä myydä/antaa Elmeriä kellekkään eteenpäin, koska Joni ei pistä vastaan, et meillä tulis yhteises kodis olemaan pupu (tai ehkä jopa pari), niin sit pitäs taas olla ettimässä jostain sitä karvakorvaa. Mä ku kuitenki tuun Elmerin kanssa hyvin toimeen (ja niin tulee Joniki) ja se on jo osa mun perhettä. Ei perheenjäsenestä noin vaan voi luopua ja vaihtaa toiseen. Hoitoon sen kyllä voi antaa tutuille ja ihanille ihmisille ♥

Torstaina, eli tänään, kävin taas koulussa ihmettelemässä ton mittarin toimintaa ja kehittelemässä pientä esitystä yleiskaapeloinnista ja antenniasennuksesta. Miten tehään mittaukset, miten asennetaan yms. Sitä saanki miettiä nyt reilut kolme päivää, kun päästiin taas viikonlopun viettoon. Harvoinhan meillä ees on perjantaisin koulua. Tänä vuonna ollu ehkä yhtenä perjantaina. Sit, kun tulin koulusta, mentiin Jonin kanssa käymään kaupungilla, ku se halus vielä itellensä futsal -kengät, ku se on taas innostunu futiksesta. Päädyttiin sit ostaan ne ja sit mä ostin sille vielä kesälle kengät.

Joni on atm treeneissä, joten en saa sen rojuista kuvia, muutaku noista kengistä. :L

Eikai tässä sitte taas kummosempia, huomenna vissii mennäänki kattomaa futispeliä ja Joni ehkä pelaamaanki, who knows. Futisvaimoke kuittaa. 



Ps. Tekstin otsikko tulee biisistä, jota kuuntelen atm. :L

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Pupupupu



Tää täs on Elmeri
Tai varsinaiselta nimeltään "Leidi", koska sitä luultiin aluks tytöks. Kutsumanimeltään Elmeri oli aikasemmin Stella.

Nyt se on Elmeri. Sen aikasempi omistaja nimes sen Elmeriks, koska se kuulemma näyttää iha Elmeriltä.

Elmeri on siis rodultaan leijonaluppa ja väritykseltään keltainen japanilainen ja sen isä on Trocadero's Fausto ja emä on Delfoin Amira. Eli se on ihan kasvattajalta alkujaan lähtösin, tuolta Delfoin marsu- ja kanikasvattajalta. Se on syntyny 3.11.2013 ja mä sain sen vuoden 2014 syksyllä siinä vaiheessa, ku muutin Kangasalta Keuruulle takas.


Elmeri on aika töhö otus, koko ajan sähläämässä ja kipittelemässä ties missä. Helvetin nopee liikkeissäänki se on. Yhtenä hetkenä se lojuu keittiön lattialla ja kun mä selkäni käännän ja kävelen kylppäriin, niin se perkele pyörii jo mun jaloissa siellä kylppärissä.

Tossa torstaina kävin ostamassa sille vähän isomman juomapullon, 600ml ja heinäpyörylän, ettei se ihan hirveesti saa heiteltyä niitä heiniä sinne häkkinsä lattialle.

Ja sit perjantaina autolla liikenteessä ollessani ostin sille 2kg heinää, pitäs toviks riittää.

Siinä sitte tyytyväisenä kiskotaan heiniä.

Pupunhoito on kyl yllättävän rankkaa, vaikkei ihan heti uskoiskaa. Varsinki, jos on vaan yks pupu tai kaks otusta eri häkeissä. Pupu ei kuitenkaa loppujenlopuks ole mikään häkkieläin, et jos ei oo mahollista pitää vapaana sitä pupua edes tuntia päivässä, niin kannattaako raukkaa edes rääkätä ottamalla sellanen? Ja ku kuitenki se pupun vessa-astia pitäs tyhjentää kerran tai jopa kaks kertaa päivässä ja tarpeen mukaan pestä koko iso häkki, niin ei se mitään ihan lastenleikkiä ole.

Sitte tietysti pitää kynnet leikata aina sillontällön ja Elmerin kynsienleikkuu ei todellakaan oo mikään helppo juttu. Meillä se tapahtuu n. kuukauden välein riippuen ihan siitä, missä kunnossa ne on. Ja pihalla pyritään käymään aina kelistä riippuen kerran-kaks kertaa kahteen viikkoon. Tietysti kesäsin melkeinpä joka päivä jos ei sada. Tolla ku on sellanen pentuaitaus ulkohäkkinä, niin sen voi vaikka heittää siihen juomakuppeineen aamusta ja vähän kelistä riippuen hakea takas sisälle. Jos tosi kuuma on, niin sillon Elmeri on päässy pihalle vasta iltapäivästä, ku on alkanu jo vähän viileneen ja sit tietysti yöks sisälle.

Elmeri on kans siitä ehkä "harvinainen" pupu, ku se ei oo yhen yhtä johtoo pätkiny. Tosin ei Maddekaa jäystäny yhtää johtoja - eikä kyllä vanha Elmerikää sitte ekan vuoden jälkeen.

Mut se nyt taas pupuista, palataas asioihin, mitä on taas viikonloppuna ja alkuviikosta duunailtu.

Lauantaina oli vaan sellanen oleilupäivä, mitään ei taas saatu aikaseks. :D Sunnuntaina mentiin illasta Keuruulle, kun äiti asusteli siellä viikon, kun se sai ne avaimet sen uuteen asuntoon tänään. Oltiin Keuruulla yö ja päivällä sit takas Jyväskylään. Illalla Joni sit päätti roudata mut Boulderpajalle vähä boulderoimaa eli seinäkiipeilemää. Oli kyl ihan kivaa, voisin vaikka joskus uuestaanki. :')

Tiistaina käytiin sit vähä Jonin isän mieliks kävelemässä. Käveltiin laavulle munkkikahveille (ite otin kyl kaakaon) ja takas. Sit vielä ihan kakkukahvit kiskottiin. Sit me käytiin Jonin kanssa hakemassa vähä postia. Joni sai Junkyardilta tilaamansa kolme paitaa. Ja mä sain EMP:ltä allaolevien lisäks parit hiusvärit.

Tommonen t-paita. Pitsikoristeluu ja napitus tos eessä.

Jonille LOTR-tuoppi. 

Ja mulle viel tollane iha törkeen pehmone huppari.


Mut siinä oiski sit taas kaikki tältäerää. Me jäädään huomenna Jonin kaa tänne Jyväskylään, kun ihmiset lähtee Kuopioon, joten saatetaan kehitellä jotai vähä spesiaalimpaa. Esimerkiks vähä ruuanlaittoo ja sellasta. :L

Mut ens kertaan taas, C ya.