Rollercoaster ~

Just try

You're not gonna loose your will to fly

We all should be forgiven

If only you would listen

To the voice that's inside

You're not living if you don't feel alive

On jotenki tosi hassu olo.
Niinku.
Elämäs menee ihan hyvin, parisuhtees menee ihan hyvin, kaikes menee ihan hyvin, mut silti tuntuu vähä tyhjältä. En tavallaa nää tulevaisuudes niinku mitään mitä oottaa(ehkä?). Tuleeks tää aina oleen tällästä, et mies päivät töissä, mä lojun kotona ja ootan vaa, et mies tulee kotii. Sit loppuilta istutaa koneel ja treenipäivinä käydään ehkä jossain + treenit.

Mä niinku valitan siitä, et en tee mitään, vaikka mulla ois nytki tekemistä tän kämpän kanssa - vieläkin. Haluaisin kai vaa jotai omiaki menoja, et ei aina tarttis vaa mennä miehen mukana kaikkialle tai sen juttujen perässä.

Kyllähän mulla noi puput täällä on ja niitten kaa voi touhuta, mut ne nyt on hämäräeläimiä, niin ne nukkuu päivät. Ja ite en viiti siihen lähtee, et nukkusin sen aikaa ku mies on töissä. Kai mä täs tavallaan taas ootan, et joku asia menee vituiks ja sit on taas kaikki ihan paskaa ja oon taas miettimäs, miten ois vaa helpompi olla olematta. En vaan kai osaa sisäistää sitä, et elämäs voi mennä hyvinki.

No onneks kesä tulee ja sillon on ainaki jotain menoja jo sovittuna.

Ja toi mökkiviikonloppu oli aika kiva, ei oikeestaan tehty mitään ihmeellistä. Perus mökkeilyä.

Kuletiin tosiaan ilmatyynyaluksel. Se oli ihan mielenkiintosta.

Ja ihan asiasta toiseen, mulla on maailman ihanin isä. ♥ Just saapu postissa trafin ajoneuvoverolasku, mikä seki jo muistutus, ku edellinen vissiin hukku muutossa. No eipä mulla tähän hätään oo kahtaa ja puolta sataa euroo ylimäärästä tilillä, joten soitin sit isälle ja se lupas laittaa rahat mun tilille, et saan verot maksettua ♥ Tottakai maksan ton sille takas heti kun vaan pystyn, mut täs kuus ei pysty, ei millään. Meinas tulla pieni paniikki, et millä mä nyt yhtää mitää tässä makselen ja apua.

Eli nyt sitte kattellaa taas ehkä kesäkuussa, jollon voi olla varaa johonki ylimääräseen. :D

Vau, kylläpä taas kirjotuksesta huomaa, et millon on ollu hyvä päivä ja millon vähä huonompi. Kirjotin siis jo viime viikon lopuks tota alkua ja nyt tiistaina tän loppupuolen ja vau. Oon kyl miettiny, et auttaisko joku psykologi tai joku, mut en mä sit loppujenlopuks koe sitä tarpeelliseks, ku niin paljo parantunu täs ihan vaan ajan kanssa. Useempi vuosiha siinäki on menny, mut pahimmast selvitty, joten eiköhä tää täst. Välil tulee näit masistelupäiviä, mut nykysin mä sentään puhun niistä ja helpottaa kyl toi puhumine aika paljo, niinku äsken huomasin.

Mut joo, se taas siitä. Jatketaan taas joskus.

Keksi ♥

CYA 

New baby ♥

Now I see shades of roses

Your love, I suppose, is an ocean the ebb and the flow, oh

An undertow, oh

But I can feel the rogue inside my veins

A way to crash the castle we made of sand

Oh, I hope, oh

It doesn't show, oh

Ja taas ihan vaan omaa laiskuuttani en oo saanu aikaseks kirjotella. Nyt jostain ilmesty taas moti. Tosin ei siihen, et siivoisin enempää, vaikka ei täs varmaan puoltaa tuntia kauempaa menis, et olkkari ja eteine ois kunnossa. Mun piti laittaa pupuset kuntoon ja pistää olkkari kuntoon ja vasta sitte kirjottaa, kun saan kuviaki mm. Elmerin uuesta taikakuutiohäkistä, mut en nyt sit jaksa siirtää siihen asti. Kun kuitenki me ollaan menossa viikonlopuks mökille taas, niin ei vois siivota ja kirjotus meniski sitte jonnekki tyyliin kahen viikon päähän.

Niin tosiaan, viime kirjotuksesta onki sen verran, että en oo kerenny mainitseen ees herra Keksiä. Tai mikä ikinä poju nyt onkaa nimeltään. Rääpäle, Pikkunen tjsp...
Eli siis toinen pitkäkorva tuli taloon 15.2. ja ikää pojulla on vaivaset viis kuukautta. Eli se on sit eka pupunen, jonka kanssa läpikäyn murkkuiän. Saa nähä, onko helppo vai vaikee tapaus. Ja tarkotus tässä olis nyt leikkauttaa molemmat pojut, kun Elmeriki sai taas hormonitoiminnan takas (:D) pikkusen tultua taloon. Heti, kun vaan pikkusella ensin ikä riittää ja sitte rahaa on sen verran ylimäärästä, vietäs pikkune käymää ell. Tää pikkunen on leijonanharjas-hermu mix värinä venäläinen. On myös eka mun pupunen, millä ei oo (ainakaan vielä näkyvissä) turkissa mitään "poikkeavuutta".

Tällä hetkellä kyllä tullaan ihan suhteellisen hyvin toimeen, haistellaan toisia kaltereitten läpi. Vapaana ollessa Elmeriä vaan rupee hetken päästä ärsyttämään pienen kiima ja päälle hyppiminen, niin saattaa ärähtää. Mut samasta kupista syöminen onnistuu ilman tappelua.

Pupusten tiet eroo viikonlopuks, Elmeri menee mun äidille hoitoon ja pikkunen jäbän työkaverille. Vähä jänskättää, et miten pikkune pärjää. Elmeri nyt on ollu nii monesti äidin luona hoidossa, et se kyl pärjää. Tykkää vaan.

Niin, viime postauksen muutto oli tosiaanki ihan vaan alakerran kolmiosta muutto tänne samassa rapussa olevaan yläkerran kaksioon. Ja en muuttanu yksin (tai vaan Elmerin kanssa) päinvastoin ku joku kommenteissa huolehti... :')

Tänään pitäs siis pakata, kun huomenna aikasin lähtö. Ja tänään pitäis kai pupusetki viiä hoitopaikkoihin ja voisin kyl leikata molemmilta kynnet, ettei niitten kanssa tuu ongelmia. En pikkuselta oo ees vielä kokeillu leikata, kun niin tuore tapaus.

Mut ehkä mä tästä oikeesti hiivin pakkaamaan tai ainakin jatkan tätä pikkusen ohjelistaa, et ei joka asiaa tarvii olla kyselemässä. Seuraava postaus onki sit mökkikuulumisia tai pupupostaus, saa nyt nähä, jaksanko kuinka paljon kuvia ottaa mökiltä jne. :')

CYA