maanantai 19. joulukuuta 2016

Pupujapupuja

Anywhere anytime
I would do anything for you
Anything for you
Yesterday got away
Melodies stuck inside your head
A song in every breath

Vaihdoin tän blogin osotteen ja nimen ihan testimielessä. Ehkä mä vielä joku päivä palaan niihin vanhoihin, who knows. Aika hyödytönhä toi vaihto vissiin oli, jos tätä mun blogia ihan välttämättä haluaa lukea, niin kyl siihen keinot aina löytyy niin kauan ku en tätä poista kokonaan. Ja sitä en oo tekemässä.

Mutta asiaan. Käytiin tossa viikko sitten viikonloppuna Lempäälässä kattomassa pupusia. Ei ostomielessä, vaan siel oli näyttely ja voi apua sitä pupujen määrää. Ennakkoon ilmottautuneita pupusia oli 345 ja en tiiä, kuinka montaa eri rotua siel oli, mut aina kääpiöistä jätteihin löyty.

Mul ehkämahollisesti saattaa olla pieni pupukuume täs taas ja oon pesun sivuilta selaillu noita pupusia ja jollekki niistä voisin tarjota kodin. Mulla vaa tyttöpupunen haaveissa, niin pitäs toi Elmeri ensin käyä leikkauttamassa, vaikka se onki rauhottunu syystä X. Jotenki se vaa yhtäkkiä lopetti kaiken merkkailun ja nylkyttämisen, ku täytti 3v. Ei toki haittaa yhtään, hyvä vaan. Nykysin se on vähä enemmän taas syliteltävä, vaikkaki edellee juoksee ruuan perässä niinku ei olis moneen päivään ruokittu. :D ♥ Ja sit pitäs tietysti toivoo, et otukset tulis sit toimeen keskenään, koska vaikka mulla oliski aikaa juoksuttaa niitä tääl vuorotellen, niin ei meillä ehkä ihan oo kahelle häkille tilaa täällä. Olis joo, jos rakentelis ite sellasen kaappityylisen kakskerroksisen häkin, mut plää. Ei nyt, ehkä tulevaisuudessa.

Viikkoki oli ja meni iha normaalisti, Mikko tääl kyl kävi vissii keskiviikkona kahvilla, mut ei sit mitää muuta erikoisempaa noitten perus Tampere-reissujen lisäks. Perjantaina käytiin tos viereisel urheilukentäl, mä Elmerin kanssa ja jäbs sitte siin kaukalon puolel veljensä kanssa. Lauantaina oli sit pelejä Iittalassa, joten eksyttiin sit samalla tottakai Iittala outlettiin ja sieltä mukaan lähti omenanvihreet juomalasit, kuinkas muuten.

Ja tosiaan, saatiin vihdoinki kunnolline ruokapöytä tänne torstaina! Ja samal tuli sit sohva, lipasto ja peili. Niille vaan ei oo sopivia paikkoja vielä(kään) löydetty eikä tän vuoden aikana tulla löytämäänkään, koska loppuvuosi menee aika pitkälti poissa täältä. Ja paikassa, minne en voi ottaa Elmeriä, joten se lähtee huomenna äidille hoitoon.

Aamukahvi ♥


Sunnuntaina käytiin kattomassa uusin Star Wars mun isän kanssa (jäbs tottakai mukana myös) ja sitä ennen käytiin syömässä Manhattan Steak Housessa.

Ja siin sit kai taas oli tältä kerralta kaikki, luultavasti vasta ens vuoden puolella jatkuu kirjotus, joten hyvät joulut ♥


torstai 8. joulukuuta 2016

Marraskuu

Finally I'm worth it, though I'm not perfect
It still feels right, and I keep on giving
Trying to make a difference, in my life
But I know another way to show
Everything I can be for you
You're all that I'll ever need
I'll give you the best of me

En tossa viimepostauksessa jaksanu ruveta käymään läpi tota marraskuuta, joten nyt vois olla sen aika.

Mä olin 11. päivä vissiin viimeks kirjottanu ja sinä lauantaina oli pelejä Hämeenlinnassa, joten kävästiin siellä ja lähettiin illaks vielä takas Keuruulle vastaanottaan puukuorma. Olisin kyllä ehkämahollisesti halunnu olla Tampereella vielä sunnuntainaki, ku oli isänpäivä, mut meiän oli pakko mennä Keuruulle ottaan ne puut vastaan, ettei äitin tarttenu sitte turhaan ajaa lauantaina sinne ja sunnuntaina takas.

Viikolla ei sit ihan hirveesti mitää ollu, lähinnä puitten pinoomista, ku ei vielä ollu varmaa tietoo työpaikastakaan, nii ei oltu vielä pakkailemassa rojuja. Vissiin perjantaina tein äitelle synttärikakun, ku se tuli lauantai-sunnuntaiks käymään mun veljen kanssa. Tein ton mun perinteisen valkosuklaajuustokakun, mikä sit hävis about yhtä nopeesti ku sen sain tehtyyki. Äiten piti tehä viel toinen kakku, et sai töihin viemisiä. :D

Äite 50v ♥

Sunnuntaina aamulla oli kans yleisöluisteluvuoro Keuruun jäähallilla, niin me äitin kanssa lähettiin käymään siellä. Oli kyl aika kiva pitkästä aikaa luistella, mut olis saanu olla huomattavasti vähemmän väkee paikalla, et olisin uskaltanu alkaa kokeilee mitää sen ihmeellisempiä kikkailuja. Sitte illasta käytiin vielä äitin kanssa sen kaverin pyynnöstä joillain kutsuilla, en nyt muista millä. Mut siellä testattiin kaikkii kasvohoitojuttuja. Oli ihan kivaa, mut ei ehkä iha kauheesti mun juttu.

Mjuu, sit alkuviikko oli suhteellisen normaali ja torstaina lähettiin taas Tampereelle, ku perjantaina ton yhen taas piti olla Akaalla työhaastattelussa. Käytiin torstaina kattomassa se Ihmeotukset ja niiden olinpaikat -leffa ja se oli kyl just niin Potter-henkinen ku oletinki. Todettiin, et siinä oli vähä liian vähän niit tappelukohtauksia, ku vertaa esimerkiks vikoihin Pottereihin. Mut siis aikalail ehkä samantyylinen ekojen Pottereitten kanssa.

Perjantaina ajeltiin vielä takas Keuruulle, ku oli selvinny, et työpaikkahan Akaalta irtos ja muutto sinne olis hoidettava ennen torstaita. Tiistaina me sit pakattii autoon tärkeimmät rojut Keuruulta ja lähettiin ajeleen Akaalle, vaikka saatiinki avaimet kämppään vasta keskiviikkona.

Oli ihan nätti muuttokeli

Sit täs on nyt viikon ajan tullu pyörittyä ympäri Ikeaa ja Ideaparkia haeskelemassa vähä kaikenlaista rojua tänne kämppään. Kyllä me tästä vielä jossai vaiheessa saadaan sellanen, et tänne kehtaa jopa kutsuu väkee kylään. :D

Käytiin me taas Ideaparkissa syömässäki x) 

Ja Itsepäisyyspäivänä syötiin hyvin.

+ kakkukahvit

Musta on oikeesti aika kiva nyt ku "joudun" tekee joka päivä ruokaa, vaikka mulla on aina se ongelma, et en keksi, et mitä tekisin. Mut eiköhä seki täst pikkuhiljaa helpotu, ku lähtee ain pikkuse kehittää kaikenlaisii variaatioita noihin tuttuihin ruokiin. :')

Ja nyt oon melkee juhlatuulella, ku jäbs sano, et nyt on ihan se ja sama mitä eräs henkilö ajattelee, niin saan julkasta tännekki ton yhen pupun ja jäbsin yhteiskuvan, minkä olisin sil samal sekunnil halunnu iskee jokapuolelle, ku sen otin. :D

Tää on jostai elokuulta x3

Mut eipä taas sit täl kertaa kummempia, meinasin täs joku päivä taas kirjottaa jonku vähä "deepimmän" postauksen, mistä taas sais ihmiset vetään herneitä sieraimiin ihan miten lystää tai sit oppimaan vähä asioita, mut saa nyt nähä, julkasenko sitäkää ikänä. Seki vähä riippuu siitä, mitä täs tulevina viikkoina saan lueskella.

#artsy #photography jne.

Cya


Pst. Oonpa kuunnellu hyvää musiikkia joskus :')

maanantai 5. joulukuuta 2016

Everything changes

You've got one life, so live it
Game's on so go win it
Breaking your doubts on the way
You've got something to believe in
But time waits for no feeling
Don't stop, it's yours to take

Kuppi kahvia ja keittiön lattialle koneen ääreen kirjottamaan.

Eli siis viime keskiviikkona muutettiin sit tänne Akaalle ja tää on tällänen ihan peruskiva kolmio kerrostalon ekas kerrokses. Iha perkeleen likastaha tääl viel on, ku lähtevät ei iha kauheesti näköjää ollu siivonnu ainakaa keittiötä. Ja täs on nyt ollu taas kaikkee menoo aina iltapäivästä ja aamut oon nukkunu, ku öisin en oo oikee saanu unta.

Mun isältä me saatiin sen verra rojuja, et kyllä täällä nyt elää pystyy, vaikka huonekalut nyt lähes kaikki puuttuuki. Meiän piti saada sohva ja ruokapöytä ainaki mun isältä, mut sen työpaikan pakettiauto hajos, niin ei oo autoa, millä tuoda ne. Ne saadaan sit ku saadaan, ei oo mitää kiirettä.

On jotenki hassua ja vähä ehkä epäuskonenki fiilis, ku oon kuitenki asunu nyt kolme vuotta tavallaa yksinään, ilman porukoita, mut nyt vasta sellases paikas, mikä ei liity millää tavalla niihin. Ja hassun täst tilanteest tekee myös se, et jos joku ois viel toukokuus väittäny, et muutan Keuruulta pois ennen vuodenvaihdetta, ni olisin nauranu ja paljon.

Mut jos tän muuton ja töitten myötä nyt sit helpottais kaikki. Olis niin kiva, ku ei tarttis ajatella mitää negatiivisia asioita. Eihän niitäkää nyt ihan kauheesti oo, mut ainaki oon täst epävarmuudesta päässy jo lähes kokonaan, ku asiat on vähä selkiytyny.

Elmeriki näyttää tykkäävän uuesta kodistansa. Sillä on täl hetkel yks kokonaine huone omana, ku ei oo tosiaan tietokonepöytiäkää, ni ei saada työhuonetta järjestykseen. Ekan yönhä se sai olla tuol kylppärissä, ku me ei jaksettu roudaa iha kaikkia kamoja autosta tänne. Iha hyvi se oli saanu sotkettuu ja ku meil ei ollu siin vaihees viel oikeestaa yhtää mitää siivousvälineitä nii voi hyvää päivää. :D Nytkää meillä ei oo vielä imuria, ni tänää on lähettävä ostaa rikkalapio ja harja ni saadaa ainaki suurin osa heinistä pois lattioilta pyörimästä.

Jätän tän taas tälläseks tyngäks, koska mun pitää viel vähä siivoilla ja sit eksyy suihkuunki ennen ku toi yks tulee töistä.

C ya

perjantai 11. marraskuuta 2016

Lunta, voi jee...

Shout out to my ex, you're really quite the man
You made my heart break and that made me who I am
Here's to my ex, hey, look at me now
Well, I, I'm all the way up 
I swear you'll never, you'll never bring me down


Joo, toi yks on taas elävien kirjoissa, yeyy. Ollu jo oikeestaan aika pitkään. Oli tosiaan sellane parin päivän sairaalareissu sillä tossa, mut onneks siitäki on nyt selvitty. Lumetki on jo satanu maahan ja lisää vaa tulossa, hyh. (Tosin ens viikolla luultavimmin jo sulaa pois, jes!)

En tosiaan oo oikeestaa yhtään talvi-ihminen ja mulla on erittäin iso ongelma ton lumen kanssa aina. Liikun talvisin - jos mahollista - vielä vähemmän näitte neljän seinän ulkopuolelle ku normaalisti. Joo, onhan talvella kaunista aurinkoisella kelillä ja kiva iltasin poltella kynttilöitä ja pitää takassa tulia, mut siihen se sit jääki. Inhoon, ku on helvetin kylmä ja lunta joka paikassa. Auto pitää aina kaivaa sielt lumen alta, lumitöit pitää tehä, putket jäätyy ja sit ku eksyy ulos, ni en osaa pukeutuu oikein. Inhoon pipoja, kaulahuiveja ja kaikkii talvivaatteita noin ylipäänsä. Ainoostaan talvitakit on kivoja. Ois niin kiva vaa pitää noit tennareitaki ympärivuotisesti, mut tällee about -7 asteellaki jäätyy varpaat niin totaalisesti, jos erehtyy oleen hetkenki kauemmi pihalla niillä tennareilla ku koti-auto ja auto-kauppa välit.

Kyllä mä sen verran aina ulkona käyn, että ton Elmerin saa hetkeks touhuamaan tonne pihalle, vaikkaki mulla on itellä helvetin korkee kynnys lähtee sinne. Kyl mä siel sit viihdyn kuha vaa jaksan raahautua eka ovest ulos. Tällee talvisin käytän Elmerii ulkona vähintään kerran-kaks kuukaudessa, riippuen vähä keleistä. Varsinki tällee, ku vielä on tollane suht iso piha käytettävissä. Ku ei sitä ikin tiiä, millon tästä "joutuu" lähteen jonnekki oikeesti ihmisten ilmoille. ;)

Tosta töhöstä on aika vaikee saada hyviä kuvia, ku se kiitää nii pirun lujaa tuol pihalla ja mulla ei oo muuta kuvausvälinettä ku toi mun omenaluuri.

Ja jos vaikka tänä talvena kerkeis luistelemassaki käydä, ku on keväästä lähtien ollu sellanen kutina, et tahtoisin jäälle vähä testaan, et miten mä osaan viel luistella vai osaanko ollenkaa. Mä ku en iha kauheesti oo luisteluharrastuksen lopetuksen jälkee jäällä vapaaehtosesti käyny. Mitä nyt yläasteella muutaman kerran ennen sitä yhtä luistelutuntii ku mun solisluu murtu. Ei oo muuten sekää vieläkää täysin kunnossa. Tuskin tulee koskaan oleenkaan. Mut niin, tais tossa olla sellane about neljä vuotta taukoo koko luistelusta, ennen ku keväällä sit kerran uskaltauduin jäälle. Eka kymmene minuuttia kyl oli iha kauheeta, ku ei osannu tyyliin enää ees luistella, mut kyl mä sit vartin jälkee jo jotai iha yksöishyppyjä kertailin. :')

Täs hetkeen ei oo taas mitenkää hirveen erityistä ollu, mitä nyt toi sairaalaepisodi (heti ton edellisen postauksen jälkeen), vähä pient muuttohommaa ja käytiin me tossa yks perjantai syömässä mun faijan kanssa Panchovillassa.


Mut juu, tää viikko menee taas säbän parissa oikeestaa suurimmaks osaks. Tai oikeestaan vaan kolme päivää, mut kun treenit ja pelit on muualla, niin joudutaan vähä enemmä oleen pois kotoo. Tiistaina tosiaan oli treenipäivä ja ku ne treenit on niin myöhään, niin jäätiin sitte äitille yöks. Sama homma torstai-perjantaiyönä. Sit perjantai-lauantaiyö menee Härmälässä, ku lauantaina pitääki suunnata Hämeenlinnaan peleille.

Eli Elmeri pääsi kans tälle loppuviikon reissulle mukaan, ku täst tuli useemman päivän reissu. Äiti tosin vähän puhu, et ois tullu Keuruulle nyt viikonloppuna, mut siirsi sen sit ensviikolle, kun mäkään en oo kotona. Kun mä nyt haluun mennä kattoon ton yhen pelejä, koska oon most supportive gf. (LoLissa main support, get it :D :D) 

Ja tässä tänään (perjantaina) otettiin vähä varaslähtöö isänpäivään, ku kerran maisemissa ollaan ja käytiin mun faijan kanssa syömässä Huurteessa. Sitä ennen tosin tapettiin vähä aikaa mm. Ikeassa ja Verkkokaupassa. Käytiin vähä kiertelemäs vaan, eikä ostettu muuta ku halpoja Cupsolokaakaoita ja Ikeasta tuoksukynttilöitä. :D Hassu kyl toi jäbs ku se innostu noist kynttilöist tyyliin enemmän ku meikäläine. En oo enne nähny miestä, joka innostuis kynttilöistäki, mut nytpä seki on nähty ja kivaha se vaan on. :')

Ja pakollinen pupuihkutus vielä tähän loppuun. Toi töhö siis saa poukkoilla täällä äitilläki pääasias ihan vapaasti (paitsi jos se häiriköi yöllä, ni se tökätään vessaan), niin se nyt sit, ku makoiltiin tossa patjalla, tuli siihe vieree kerjäämää silityksiä. Ei sitä kauaa tarvinu silitellä, ku se sit meni iha rennoks ja vaan oli siinä. ♥ Ja sit ku sen silittelyn lopetti, niin jäbä heitti makuulle tohon matolle. Hetken päästä taas sama homma uusiks. Ja uusiks. Ja jos ei silityksiä kuulunu, ni sit ruvettii hyppii sänkyy ja riehumaa, joten jäbä joutu kyl sit vessaan yöks taas. On noi vaa hauskoja karvapalloi noi pupsit ♥

No mutta, jatketaan taas ens kerralla, toivottavasti vähä lyhyemmällä tauolla taas. Cya 





keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Pupuisaa päivää

Es tut weh
Wenn deine Augen lügen
Nein du kannst mich nicht betrügen
Ich seh'es dir an
Du bist hier, aber nicht mehr bei mir
Es tut weh
Wenn deine Worte falsch sind
Und ich nicht meht Die für Dich bin
Ich seh'es dir an
Du bist hier, aber nicht mehr bei mir
Es tut weh

Joo, toi mun viimesin teksti on vähä epäselvä nyt ku sen lukee näi jälkeenpäin, ei anneta sen häiritä, jääköön tollaseks. Mut siitä on taas vaa menty ylöspäin. Mul on täl hetkel aika hyvä fiilis. Okei, se taas johtuu aika pitkälti ehkä siitä, et toi yks on ollu tääl. Joo, sen piti olla muualla, mut vaikka mä melkei käskin sen lähteen, se halus jäädä. Se taas ei kuitenkaa mua haittaa yhtään. Sehä nyt vissii kai asuu tääl tai jotai. Ja sit täs on kans myös se, et pari vanhaa kaveria ollu taas yhteyksis, toine ton kirjotuksen tiimoilta ja toine sit taas vähä muutenvaa omaa tylsyyttään.

Mä en ite täs oo taas mitää ihmeempiä tehny. Lähinnä pelannu ja kattonu worldsejä ja iha normaalia arkee täs pyöritelly. Elmerinki muutin nyt toho eteiseen. ku en jaksa aina saunalle juosta hoitaa sitä tai roudata sitä tota väliä. Sitäpaitsi saunal tulee vähä viilee, kun ei sitä kukaa koskaa jaksa lämmittää. Paitsi äite jos se on tääl käymäs.

Oon kans vähä jumittunu mun musiikinkuuntelus. Oon koht kaks viikkoo putkeen kuunnellu pelkästään listaa, mikä sisältää vaan Evanescencee, LaFeeta ja Cryoshelliä. Eli vähä tälläne enemmä rock täl hetkel. Ja sit oon taas kattonu The 100, sain kakkoskauden katottuu just loppuun ja kolmonen olis vielä. Ens vuonna ois tulossa neloskausi, jeejee.

Mul on tässä vaan yks ongelma. Haluisin uusia pelejä, mitä voisin pelailla. #firstworldproblems ja sillee mut antakaa mun ulista. :D Kerranki ku ei oo tän isompia ongelmia elämäs.

---

Tossa oli siis kuulumisia reilun viikon takaa, eikä tosta oo oikee muuttunu asiat mihinkää suuntaa. Sunnuntaina kyllä tehtiin reissu taas Tampereen suunnalle, ku toi yks halus vähä pelaamaa ja piti hakee parit hupparit äitin luota korjauksesta. Ja sille piti kans samalla tehä pari pientä sähköhommaa, valaisinta ja sellasta. Mut nyt sit toi yks viettää synttäreitä puolkuolleena. Ja mä yritän olla apuna, hirveesti vaan en voi mitään tehä... Vettä ja lääkkeitä mä sille lähinnä roudaan.

Oltiin söpöjä maanantaina :3

Ja sehä mua itteeni ärsyttää aika paljon, et en voi oikee auttaa mitenkää. Tossa taas Elmeri muistutti mua siitä, mitä noi pupsit parhaimmillaa on. Normaalisti siis Elmeri pyörii jaloissa ja tohottaa menemää, (kiimanen jäbä ku on, hah) ni nyt ku mä toho eteisen lattialle vähä niinku hajosin, (just siitä syystä ku mä en voi auttaa tota yhtä...) ni se höntti tuli pyörii mun ympärille - ei nylkyttämine mieles, vaan se tuli nuolemaa mun käsiä ja kasvoja ja farkkujaki tais vähä yrittää. :'D Ehkä yks maailman sulosimmist asioist ♥ Ja jotku kehtaa pitää noit ihanii töhöjä pelkkinä häkkieläiminä, hyh. Siirryin sit tost eteisest tonne kylppäriin (koska siel on lattialämmitys, tuli kylmä), ni toi töhö seuras perässä ja sit se laitto päänsä mun sylii ja vaan oli siinä. Harvoin toi jäbä pysyy paikallaan useempaa minuuttia, ni nyt se sit oli siinä mun vieres lähemmäs kymmenen minuuttia, kunnes meni hetkeks aikaa makoilemaa eteiseen ja sit tuli mun toiselle puolelle ja siitä pää mun syliin. Tässä taas yks syy, miks mä rakastan pupui.



Nyt ku päästiin Elmeriin, ni selitetääs siitä sit vähä lisää. Liityin tossa ehkä viikko sitte kaniryhmään Lärvikirjassa, niin sieltä mä oon löytäny kaikkee mahtavaa knoppitietoo pupuista, mitä mä en tienny tai muistanu. Kyllä, mä myönnän, että mä en oo mikään kaikkitietävä puputietopankki. Mä en mm. tienny varmaan puoliakaan niistä asioista, mitä pupulle saa syöttää. En jostain syystä ollu ikinä ajatellu, et pupu vois syödä jotai mausteita. Siis mausteita, ihan oikeesti? Mut nyt ku vähä pidemmälle taas ajattelee, ni tottakai persiljat ja basilikat maistuu pupulle. Tai useimmille ne maistuu, tietysti. Elmeri ainaki testatessa ihastu basilikaan, persiljaa en oo vielä testannu. Täl hetkel testissä tilli ja seki maistuu iha kivasti. Pitää toki täs uusien ruokien testailussa pitää se kohtuus mielessä, ku jos otus ei oo tottunu johonki ruokaan, ni sillä voi mennä masu sekasin. Elmeri tosin on sellane rautavatsa, et se voi melkeenpä vetää mitä vaan.



Oltiin tossa just äsken ulkona Elmerin kanssa (tai se on vieläki, mut juoksutin sitä) ja otin sellaset sataviissataa kuvaa siitä, haha. On se vaa hauska otus. ♥ Nyt pitää kyllä valitettavasti lukita se häkkiinsä, ku pitää lähtee kuskaan toi yks Jkl ja nyt samalla siis pitää lopettaa tää kirjottaminenki.


Pupupainotteinen postaus, mut välillä vähä pitää päivitellä senki kuulumisia, C ya next time. ♥




sunnuntai 25. syyskuuta 2016

"I'm fine."

So I act cool
On the outside
But it's eating me alive
'Cause when it comes to you
There's nothing I can do
I can't make you love me when you don't
I see it in your eyes
I'm the compromise
No, I can't take another slow goodbye

Mä en todellakaan tiiä, kannattaisko mun julkasta tällästä masistelua tänne. Mut toisaalta, mun bloginihan tää on ja mä en ketään pakota tätä lukemaan, itseasias suosittelen, et kaikki skippaa tän tekstin, mitä täs seuraavaks lukee.

Siis iha ekana. Mä en haluu kuolla, ei, en oo oikeestaa koskaa halunnu. Haluun tietää, mitä maailmas tulee tapahtuun ja näin eespäin. Mut se, mitä haluisin välil tehä, on erakoituu jonnekki. Okei, sitähän mä täs koko ajan oon tekemäs.


Ja toikaa ei sit kuitenkaa oo se, mitä mä ihanihan oikeesti haluaisin tehä. Toi on se, minkä mä koen parhaaks ratkasuks muita ajatellen. Ihan oikeestihan se ykkösjuttu, mitä täl hetkel haluisin, ois se, et mä en tuntis näin. Et mä voisin uskoo ne sanat, ku joku kehuu mua tai et mä en miettis kaikist vastoinkäymisist, et oon täys tunari. Musta on ainaki kasiluokalt lähtien vaa tuntunu siltä, et oon vaa taakka muille ja et kaikille on vähä yks hailee, et mitä mä teen ja silti teen kaiken väärin.

Tosta kertoo aika paljon se, et mä onnistuin kasiluokalla oleen about kuukauden melkeen putkeen poissa koulusta. Ilman, et ensinnäkää kukaa alko kyselee, mikä mul on, tai kukaa huomas mitään.

Ja seki, et mä sain sellasen kivan kirjeen mun lokeroon oisko ollu seiskalla vai just kasilla, missä oli asioita, mitä mun pitäs ittessäni ”korjata”. Se ei niinku ihan hirveen hyvää tehny, ku oli itsetunto jo siinä vaiheessa aika alhaal…


Mä en tiiä, et miks mä näitä asioita läpikäyn mun päässäni just nyt. Mut ehkä parempi myöhään ku ei millonkaan. Right? Toisaalta, en ehkä ees haluis läpikäydä näit juttui. Sattuu liikaa.


Tälki hetkel kaikki vois olla hyvin, eli en ehkä ajattelis näit juttui, jos ei tarttis miettii näi paljoo muitten tunteit. Eli siis täl hetkel tilanneha on se, et mä oon onneton vissii suurelt osin siks, että mulle aikalail tuntematon henkilö vois vähän paremmin… Long story short, noi se about tiivistettynä menee. Mut ei siinä, eihä mulla oo kai mitää väliä. Ei oo tähänkää mennes hirveemmi ollu. Et ei tää yhtää uutta oo.

Mut ei hätää, kyl mä pärjään - heikosti, mut pärjään silti. Mul on Elmeri.



Ja anteeks noi kuvat. 

tiistai 20. syyskuuta 2016

Vähä mielenkiintosempi reissu

Something points to no, I shouldn't 
But there's a fire burning in my heart

And there's a calling in me
Just to hold you here tonight
One second is a lifetime by your side


Helo.
Täs taas ollaa, yksinää himassa. Ei tää iha kauheesti mua haittaa - oon aika hyvi tottunu olee yksin. Mut ois silti kivempi, tottakai, jos toi ykski olis täällä. Kui kiva ois, jos se vaa ilmestyis tänne mitää ilmottamatta. Mä tiedän, ettei se voi tänne tulla koska syyt, mut kai sitä voi aina haaveilla kaikest.

Okei, en mä ihan yksin täällä ole. Onhan mulla toi mun yks töhöni, vaikkaki se on aikamoine riesa aina välillä. Varsinki, jos Tampereen suunnalla yrittää keksii yöpaikkoja tai varsinki sillon, ku sen on jättäny tänne. Ku tottakai mul on huoli siit aina, ku oon yli yön poissa täältä.

Mut ei siitä taas sen enempiä. Palataas siihe, mitä kaikkee täs nyt on tapahtunu viimesimmän jälkeen. No tota. Mun piti mennä Ossille, mut sitäkää ei sit koskaa tapahtunu, koska täs nyt on ollu vähä kaikkee suunnittelematonta ja vähä tärkeempää juttuu. Kyllä mä sitä Ossia iha varmasti täs joskus taas näen. Ja siitä erikoisemmasta postauksesta - en oo tosiaankaa jaksanu alkaa suunnittelee mitää erikoisempaa, koska mulla ei todellakaa oo ollu mun ajatuksis sijaa tälle blogille.

Nomut ei kaikki aika oo menny vaa stressates tost yhest asiast. Aika paljo aikaa on menny kans ton yhen säbäjuttui seurailles. Ja siihe liittyen oli astetta mielenkiintosempi perjantaiyö toi viime perjantai. Oli tosiaan ollu puhetta, et hoidettais lauantain säbäturnauksen streami, mut sit tuli sellane muuttuja ekana, et se kamera oliki Vaasassa (tai siellä lähellä). No lähettii sitte puolenyön aikaan ajaan meitsin golffilla Vaasaa kohti. Nojooo seuraava muuttuja, päästii Hämeenkyröön ja ku piti käyä tankkaamassa, mun luotettava golffini ei enää lähtenykkää käyntii, woohoo. Siinä sit hetki ihmeteltii ja sit soitin mun faijalle, joka sit taas soitti mun kummeille, jotka asuu siinä Hämeenkyrössä (et silleen aika loistavaan paikkaan se mun biili sit levis), et pääseeks ne auttamaa. Pääsihä ne ja siinä sit Hämeenkyrön Nesteen pihassa vähä aikaa ihmeteltii ja sit keksittii se vika. Sehä oli toi yks (aikasemman omistajan) ite viritetty relehässäkkä tos kuskin jaloissa, missä oli jonkunäköne kosketushäikkä. Ajettii sit mun kummien perässä niille ja pistettii parempi liitos ja sen jälkee ei oo kyl golffi enää temppuillu. Nojoo, tän jälkee ei todellakaa enää jaksettu lähtee hakeen sitä helvetin kameraa, vaa mentii mun faijalle yöks.

Hassu tilanne, ku faija oli tota jäbää nähny jonku ehkä vartin(?) aikasemmi ja sit seuraavaks ollaanki siel yötä ja ku täähä ei ollu niinku yhtään suunniteltu juttu. Mä tosiaan siin yhen aikaan herätin faijan sil mun soitol ja sit siitä ehkä tunnin vai kahen päästä kysyin sitä yöpaikkaa. No oltii siel sit seuraavaki yö ja siin faija sit piti kunno tenttituokion samal ku teki ruokaa. Ei se Jonilta vaa koskaa kyselly oikee mitää tai jutellu sille. Okei, Joni nyt ei ikin muutenkaa hirveemmi ylimääräsii puhunu.

Mut tosiaa, ois toi yö huonomminki voinu mennä. Golffi ois voinu levitä jonnekki paljon huonompaan paikkaan tai faija ei ois vastannu puhelimee. Ja oli kyl iha oikeesti hyvä juttu et "jouduin viemää ton yhen näytille" tai jotai. Tulipaha seki tehtyy. :D Et loppu hyvin, kaikki hyvin ja autoki on kunnos.

Mä luotan siihen, et tää kaikki on sit loppujenlopuks worth it. Ja luotan myös siihen, et tää pikkuhiljaa rupee rauhottuun tästä.
Ja toivon sitä.

Mulla oli tossa eilen vielä aika paljo muutaki mielessä, mitä tänne blogin puolelle olisin kirjottamassa, mut nyt mä en todellakaan muista puoliakaa siitä mitä ajattelin. Kai se oli jotai sellasta, et mun mielest on vähä hassua, ku ihmiset käskee toista kasvaan aikuseks ja sit ite käyttäytyy kuitenki ku mikäki kakara. Mul ois ainaki neljä esimerkkii tästä, mut koska tiedän, et osa näist esimerkeist (ainaki yks) lukee tätä mun blogiani, mä oon kirjottamatta aiheesta sen enempää. Enköhän mä jo tälläki pätkällä onnistu saamaa jonku ottaan itteensä. Mut sehä vaa meinaa sitä, et tunnistaa ittensä täst tekstist ja sit voi taas miettii iha vaan omaa käytöstään.

Ja tosiaan, oon paljo aktiivisempi Snäpissä ku täällä blogin puolella, että siel voi kans käydä seurailemas, et mis meen.



Eikai täs taas muuta. Voi olla, et mä kehitän sen erikoisemman postauksen kuitenki tällä viikolla, ku nyt tosiaa ei oikee muuta oo ku aikaa.
Cya.


Sometimes I just want to watch the world burn

maanantai 12. syyskuuta 2016

I'm here againnnn

I'm wiser from the mess you made, I feel no pain
Wiser from the storms I braved, yeah, I want to say
Thank you, thank you
For breaking my heart, showing me who you are
I'm wiser from the waves you made
Wiser



Kuukausi taas menny viimesimmästä, vähän ehkä liikaa, mut enhän mä oo hirveesti kotonakaa yksin ollu. Meinasin jo viime viikolla päästä kirjottaan, jäbs kävi intissä kertaamassa ja sen olis pitäny olla siellä perjantaihin asti, mut oltiin oltu kipeenä just edeltävänä viikonloppuna ni se sit tuli takas se tauti ja mun piti keskiviikkona lähtee hakeen se pois Vekaralta.

Näin Ossiaki siinä maanantaina, ku olin eka vieny jäbsin Vekaralle. Ossi siis asuu Kouvolassa ja sehä on matkanvarrella Tampereelle. Oli kyl tosi kiva nähä sitäki pitkästä aikaa eikä vaa puhuu sen kaa jossai Discordissa. Oltiin viimeks kai nähty joskus 2013? Sovittiin, että mä meen sinne ehkämahollisesti taas ens viikolla ja oon sit yhen yön siellä. Siit jäbäst on tullu kyl mulle ihan vitun tärkee varsinki täs nyt sen jälkee, ku Joni mut jätti. Pystyn puhuu sille iha kaikest ja silt tulee välil iha hyviiki neuvoi, vaikka onki mua monta vuotta nuorempi. Joku saattas hyvinki luulla, et ollaa yhes varsinki meiä juttujen perusteella, mut joo ei :D Ei ikinä. Vaik joo, ollaa välil heitetty läppää, et me tullaa olee yhes sit vanhoina. Istutaa jossai vitun pihakeinus ja katotaa auringonlaskuu vanhana pariskuntana haha.


Joo jäbs sitte raahas mut tossa yks viikonloppu niitten mökille Tammisaaree (ja apua esitteli mut sen isälle. Eiks tää oo aika iso askel suhtees:D) ja siel oli kyl aik kivaa. Vähä ehk sellane hermoloma tai jotai.


 Ja sit käytii vähä taas kartingkisois Powerparkissa tossa 20.8.. Meitsi siel hihhuloi lähdönjärjestelijänä ja päädyin kisavideollekki, hah.


Sit tossa sunnuntaina oli vähä sellane rennompi päivä, palloiltii Ideaparkis ja käytii syömäs yhessä hemmetin hyvässä mestassa ja oltii vähäx söpöi iih. Sit vähä pyörittii ympäri Ostoshelvettiä ja ostin itelleni kaks paitaa. Siitä sit Tampereelle vähä metsästää pokemonei taas. 

Täs on sit lisäks vähä sellast asiaa kans, mistä en täällä blogin puolella taas hirveesti viiti alkaa avautumaa, tietäjät tietää ja sitärataa. Ja se on kans yks niistä monista syistä, miks mä en oo tänne hirveesti kirjotellu. Ku kaikki asiat tavallaa liittyy toho yhtee asiaa, mistä mä en tänne ihan oikeesti viiti kirjottaa oikeestaan yhtään, koska a) siitä tulis hemmetin pitkä stoori ja b) joku saattas vetää herneen nokkaansa ku kerron asioita, vaikka aika paljo niist liittyy myös muhun - ehkä vähä valitettavasti. Ihanku tätä joku lukis, haha.

Mut se siitä taas tällä kertaa, voisin seuraavalle kerralle kehitellä taas vähä jotai erilaisempaa, ku ei tästä mun arjesta ota oikee kukaa selvää.

Cya

torstai 11. elokuuta 2016

Hi guise

No I didn't watch my life go flashing right before my eyes
No I didn't do the things that they all said that I would do
I just close my eyes and all I saw was you

Long time no ocean. Se siitä jokatorstaisesta kirjottelusta, whoopsie. Ei oo oikee ollu minkää näköstä motivaatioo kirjotella, koska - niin ku varmaa useimmat tietääki, me päädyttii Jonin kaa eroomaa.

Täl hetkel se ei enää niinkää haittaa, koska mä oon päässy siit eteenpäi. Vaikeintaha tos koko erossa oli se, et en oikee tienny, et miks niin tapahtu. En kyl vieläkään tiiä, mut tähän on tyytymine.

Tullaan siis Jonin kanssa iha toimeen, ei siinä mitää. On se käynykki aika usei mun luona ja ollaa käyty heittelemäs ja juteltu ain sillontällön. Ehkä sit iha hyvä näin, se pääs kuitenki kouluu Jyväskylään ja ite oon täs ehkämahollisestiluultavasti muuttamas Tampereelle jossai välissä. En mä enää mitää kaukosuhteit oikee jaksaiskaa. Ja sitäpaitsi meitsil on "jo" uus jäbs, joka on roudannu mua mukanansa kartingkisoihi (mm. Viroon Hiidenmaalle ja Lievestuoreelle) tekemää töitä.

Viro

Viro

On kyl ollu iha huippua, et on ollu joku, joka mut on vähänniinku pakottanu liikkeelle täält mun peliluolasta. Must on täs jo vajaan kuukauden aikana tullu paljo rohkeempi. Niinku mä uskallan avata suuni jopa vähä tuntemattomampie ihmisten seuras, mitä mä en aikasemmin TODELLAKAAN tehny. Tulee jopa välil sellane fiilis et kai mä oon iha okei tyyppi, haha.

Kangasala

On mun siis muutenki kyllä ollu pakko liikkua täältä Keuruulta jonnekki, ku tää kämppä on vuokrattavana ja tääl on nyt kolme porukkaa käyny. Oon sit aina lähteny jonnekki Tampereen suunnalle evakkoon ja Elmeri on päätyny hoitoon joko Pauliinalle tai äitelle.


Mä en jaksa avata tän enempää mun pitkää taukoo täs kirjottamisessa ja oon hyvin pahoillani, jos jotain häiritsee se, et mä kuittaan sellaset neljä kuukautta mun elämästä tälläsellä tynkäpostauksella, missä en kerro oikeestaa mistään mitenkää erityisen paljon.

Oon tässä tällä hetkellä taas vaihteeks yksin Keuruulla, kun mun pitää ottaa mun ja jäbsin koneet täält mukaan ja Elmeri taas hoitoon äiten luo, ku tää huusholli on taas la-su täynnä jotai randomei.

Ja hei, mä en oo hehkuttanu myöskään sitä, että vastoin kaikkia odotuksia, mä valmistuin iha normaaliin aikaan, haha.

Mut hei, mä kirjottelen taas lisää, kun mä itekki tiedän lisää. :D Toivottavasti siihen ei menis näin kauaa täl kertaa.

Cya ♥



torstai 7. huhtikuuta 2016

Pelailua

You know there's something that I saw about your ways
I hear it calling out for days
No reason or a doubt that I'm amazed
But you're backing off and don't see things


Nonii ja tänää on taas torstai eli kirjotuspäivä.
Yritän taas säännöllistää tän kirjottelun tähä torstaihi (ja välillä sit jotai ekstraaki muina päivinä jos tarve vaatii.)

Käytii siellä Stageilla siis tossa viikonloppuna (Stage142) eli pelkkää pelaamista koko viikonloppu muutamaa ruokataukoo (ja parin tunnin yöunia) lukuunottamatta. Alunperin meiän piti siis nukkuakki JAMKilla, mut päätettii sit tulla tänne Jonille nukkumaa siks muutamaks tunniks. Oli kyl yllättävän kiva viikonloppu vaikka vaan pelattiinki. Ens vuonna vois kyl uusiks, paremmilla syömisjärjestelyillä toki.

Bongaa kuvasta jonnevalot. Siel ollaan me. :'D (Hint: oikee reuna)

Ja siin koko kööri näkyvis. Sikälimikäli tuol pimeessä mitään näkyy :L

Täs on kevättä ilmassa kyl ihan selkeesti - aamusin herää paljon paremmin jo sillon seiskalta ku talvella pilkkopimeessä. Ja sit seki vielä et mulla ois vaan 6vko TOP-jakso enää koulua ja sit ois valmis sähkäri täsnäi. Vau. Ammattikorkeeseenki on nyt haettu ja pääsykokeisii pitäs alkaa lukemaa. Salaa mä toivon, et me molemmat (tai ainaki Joni) pääsis TAMKiin, et pääsisin toteuttaan mun yhen suurimmist haaveist eli Tampereella asuminen. Oon kyl jostain syystä vakavasti jo harkinnu myös aikuislukion käymistä. Ku mullahan olis jo alla se 21 suoritettuu kurssii lukiossa, niin ei vaatis enää paljoo suorittaa ne loputki, ku suurin osa noista mun suoritetuista on niitä pakollisia paskoja, niin sais aika vapaasti valita ne loput. Täl hetkel oon siis ainut meiän perheestä, joka ei oo lukiota loppuun käynyt ja se vähä välillä ärsyttää. Kuitenkin mulla riittää älyä lukioon, kun vaan olis riittäny sitä motivaatiota...

Mulla vähä tipahti toi kirjotusinto tältä päivältä, joten jätän tämän vain tähän. Saatan viikonlopun aikana vielä kirjotella jotai vähä lisää, jos vaa aikaa riittää, ku kuitenki mennään lauantaina Keuruulle, ku Jonilla on peli siellä ja mutsiki on käymässä. Että ens kertaan taas.
Cya.


maanantai 28. maaliskuuta 2016

Past

And this is what I'll say if I had any words
Wish we hadn't messed up, now your heart is with hers
And I know that your love wasn't here to stay
I gave you all of mine but you gave it away
And now you're the one who hurts
You had to love someone else just to know your worth

Tää teksti tulee suoraa sydämest. Tässä ei välttämättä oo missään fiksussa järjestyksessä nää lauseetkaa. Mut mä haluan vaan kirjottaa.

Mä haluan palata pari vuotta takaspäin... En siis kirjaimellisesti, mulla on helvetin hyvä olla just tässä, mut kuvainnollisesti.
Mä selailin tossa vanhoja kuvia ja kirjotuksia ja tulin siihen tulokseen, että mä haluan vielä kirjottaa tästä aiheesta ihan kunnolla. Käydä tän ihan kokonaan läpi.

Ihan ekana mä haluun sanoo, varsinki nuoremmille, jotka tänne eksyy (miksei vanhemmillekki), et älkää olko niinku mä olin.




Oikeestaan tästä ajasta on puolisentoista vuotta. Oon sen jälkeen kyl muuttunu ja kasvanu henkisesti tosi paljon. Suurin "kiitos" kuuluu näille asioille, mitä tässä tuun mainitsemaan.

Sillon 1,5v sitten mä olin niin muitten vietävissä että ei oo tosikaan. Mä uskoin kaiken paskan, mitä mulle syötettiin. Millon tarvittiin rahaa "maksaan sakko, jonka eräpäivä on parin pv päästä" ja millon mitäki. Lähinnä raha oli se asia, missä mua kusetettiin, ku mulla oli (ja on edelleen) aina jonkuverran säästöjä. Toki muussakin.

Mä olin tosi miellyttämisenhalunen lähes jokaista mun tuntemaani ihmistä kohtaan. Mä halusin vaan kuulua johonki. Mä en halunnu ajatella kenestäkää mitään pahaa. Jos joku mun kaveri vaikka haukku jotain, niin mä vaan myötäilin useimmiten "mm... nii.." koska mä koin, että mulla ei oo mitään varaa haukkua ketään. Varsinkaan ulkonäköä. Kyl mä aina sillontällön kirosin sitä, kuinka joku mua ärsytti (ja niin teen vieläki), mut haukkumisen mä yritin pitää (ja yritän) minimissään. (Vittuilua mä kyl harrastan senki edestä, hah.)

Laskeskelin tossa, että mulla on nimenomaan MUN säästöjä menny muitten "lainoihin", joita eivät oo ikinä maksanu mulle takas, sellanen vähän vajaa 500€. Eihän se loppujenlopuks paljoo ole, mut kyllä se aika paljon kirpasee, kun mitään muita tuloja ei oo koskaan ollu (2vko kesätyöpaikkaa lukuunottamatta) ku opintotuet. Eli tossa on noin suurinpiirtein kahen kuukauden opintotuet... Tai reilun kahen kuukauden.

Ja kaikesta tosta huolimatta, mulla ei ikinä oo tullu sellasta tilannetta, että mulla tili olis nollilla. Ei ikinä. Mun ei oo ees tässä yksin asuessa tarvinu yhtenäkään kuukautena laskeskella niitä pieniä hiluja, että riittääkö mulla rahaa ruokaan tai koulussa kulkemiseen. Että almuja köyhille ja sillee.

Ja sit tää toinen, mulle vähä isompi asia, oli kans parisuhteet. Neki oli aikasemmin vaa paskaa. Mä tein kaikkeni (osittai ehk pakollaki yritin saada asiat selväks) ja toine ei tehny mitään. Paitsi puolittain pakotti mut tekeen asioita, joita en muuten olis halunnu tehä. Varmaa sanomattaki arvaa et mihi pakotettu? Mut what can you do when you're weak? Mä suostuin kaikkeen jättämisen pelossa. Jos olisin asennoitunu erilailla koko suhteeseen(/suhteisiin), olis asiat paljo paremmin. Etten olis ihan pakolla yrittäny saada jotain aikaan, vaan ollu enemmän "kattellaan nyt jos tulis jotai" -mielellä liikentees.
Ja ton saman virheen tein kahesti, kahen eri jätkän kaa. Onneks kolmatta kertaa ei tullu, vaikka ei sekään kaukana ollu. Sain tarpeekseni sen "kolmannen" touhuista jo siinä vaiheessa, ku hän rupes haukkumaan extyttöystäviänsä tai -säätöjänsä. Ihan varmasti jo haukkunu mutki seuraaville, vaikka ei ees ehtiny tutustuu muhun. (Tais se kans kerran kutsuu exmuijansa nimellä...)

Ton jäbän ku feidasin, nii mä lähin viettään aikaa Mikon kanssa. Käytii jädeil, haha.



Mut ihan oikeasti, pointti tässä asiassa on se, et älkää kiiruhtako asioitten kaa. Älkää tehkö asioita vaan koska joku muu sanois, et niin kuuluu tehä. Älkää yrittäkö miellyttää jokaista, aina on se joku, jolle ei mikään riitä. Ihan vaan siks ettei tartte sit myöhemmällä iällä harmitella. Mä oon nyt jo ihan sujut noitten asioitten kaa, vaikka ne aina sillon tällön pyöriiki mielessä.

Jos jotain oon oppinu, niin sen että tässä maailmassa sä et vaan tuu ikinä pärjäämään, jos sä oot kaikille kiltti. Se vaan on fakta. Harmittava fakta, mut fakta kuitenki. Täs maailmas pitää olla vähä itsekäs.

Ja mikä tärkeintä, sun pitää osata rakastaa ittees. Mä voin ilman häpeilyä sanoa nykyään, et mä oon ihan kivan näkönen ja et mä pidän siitä, mikä mä olen. Pari vuotta sitte jos joku olis sanonu, et tuun joskus oleen tätä mieltä, olisin nauranu niin vitusti. Mut täs sitä ollaa.



Kivaa alkanutta viikkoo


perjantai 18. maaliskuuta 2016

Sun is shining and I'm feeling gooooooooddd

Give me that wild love, give me that wild love
Pull me out to darkness, there's no way to harness
That wild love, give me that wild love
Can't begin to tame it when our blood is racing

You and me
We were born crazy
Live the life we want, ooh
Give me that wild love, give me that wild love

Mulla on tänään taas jostain syystä tosi hyvä fiilis ja oon niin ilonen ilman mitään syytä. Voisin vaikka tottuakki tähä ilosuuteen jo. Hah. Kai tää on vaa sitä, et mul on asiat oikeesti täl hetkel aika hyvin.

Mulla on tänään siis vapaapäivä, joten jaksan taas kirjotella. Oon kyllä ollu koneella esimerkiks eilen, mut en vaan tykkää kirjottaa, jos joku on täs samas huonees. Häiritsee, ku se joku kuitenki (Joni krhm) lukee mun keskenerästä tekstiä.

Viime viikonloppuna käytiin siis Keuruulla viimeks. Pakattiin Elmeri ja vietiin se Pauliinalle hoitoon. Mul on jo vähä ikävä sitä pikku töhöä, mut enköhän mä siitä ehi vielä tarpeekseni saamaan sit, ku saan sen takas. Nuorihan se vielä on, puolisentoista vuotta.

Muuten ei ollakkaan sit tehty oikeen mitään erikoisempaa. Jonilla nyt ollu yo-kirjotuksia tällä viikolla, just tänää oli englanti. Onneks se on sille helppoo, niin ei oo tarvinu yhtään lukeekkaan :'D En kyl itekkää tajua, miten englantia vois ees lukee. Kai sitä jotai kielioppia joo, mut iha korvakuulolta mä ainaki sen noin suurinpiirtein pystyn sanomaan, et onko joku lause/sana väärin vai ei. Ja jos en osaa sitä siinä just mun haluamassa muodossa kirjottaa, niin mä keksin tavan kirjottaa sen jollain tavalla, millä varmasti osaan.

Englanninkielestä puheenollen, mua oikeesti ärsyttää tosi paljon se, että sitä englantia käytetään, vaikkei osata... Onhan se ihan hyvä, et sitä kieltä käyttää jnejne, mut ihan oikeesti, ei se olis vaikeeta googlata tai kysästä kaverilta, joka osaa, et miten se oikeesti menee. :D Vaikka Googlen kääntäjä onki täys paska kääntään jotain kokonaista lausetta, niin sanat se silti osaa suht oikein, niin ne sentään kannattais tarkistaa vaikka sitte sieltä, jos ei mitään sanakirjaa jaksa aukasta. Okei joo, virheitä tulee kaikille, niille nyt ei voi mitään, mut jos kirjotat yhen lauseen esimerkiks jonnekki Instagramiin kuvatekstiks, niin voitko vaikka herranjumala tarkistaa, et edes se yks vitun lause on oikein.


Naamapalmuan niin pahasti ja itken melkee verta, jos nään vaikka jonku lauseen, jossa sanajärjestys on ihan vituillansa, ku sen pystyy ihan suoraan korvakuulolt sanomaan, et se ei tosiaan ole oikein. Onneks suomeks on melkeen se ja sama, missä järjestyksessä sä ne sanat lauseeseen tunget - englanniks ei ole.

Mut joo, se siitä, huomenna me lähetään Jonin kanssa Tampereelle moikkaan mun porukoita. Käyään kattomassa, miltä näyttää mun äidin uus asunto ja miten isän talliprojekti edistyy. Ja sit käyään kai isän kanssa vähä heittelemässä. Lähinnä ollaan menossa kiertään kaikki maholliset elektroniikkaliikkeet, molemmat ku ehkä ollaan asteen verran enemmän tietokoneihmisiä ku mitä keskivertoihmine on. Tästä sit lisää ens kerralla.


Eipä tässä sit kai muuta, häviän pelaamaan simssiä :') C ya.




torstai 10. maaliskuuta 2016

Innocent cry ♫

Put the pen to the pen
Show me what you're made of
Oh ayo oh
Be the muse of the painter
Anything you dream of
Anything

Line by line
We're breaking
Through divides 
We're all written in love

Nonii, päädyin taas koneen ääreen. Oon tällä viikolla ollu harvinaisen vähän koneella, ku on menossa viikko, jollon ei saa olla koulusta poissa tuntiakaa, joten oon menny nukkumaa jo kymmenen ja yhentoista välillä.

Tosiaan, viimeviikolla oltiin Jonin kanssa täällä Jyväskylässä, kun sen porukat lähti Kuopioon ja otti vielä Nikonki mukaan. Päivällä me tehtiin yhessä pitsaa ja sit syömisen jälkeen mä lähin päiväseltään käymään Keuruulla Elmerin luona ja samal reissul mä värjäsin hiukset - täl kertaa siniseks. Vähä vaihtelua. En kyl näitä aio pitää ku sen verran, et saan ton yhen hoitoainetuubin tyhjäks, koska nää kylvää tätä sinistä ihan joka paikkaan - Jonistaki tulossa jo smurffi :D Sit luultavasti takas punaseen tai osittaiseen punaseen, kun mulla noita punasia hoitoaineita ja shampoita on vielä vaikka muille jakaa. (Tai ehkä mahollisesti sini-musta, who knows)

Oli muuten tosi kiva tulla takas Keuruulta, ku Joni oli lämmittäny mulle cocktailpiirakoita ja tehny munavoita ja siihen päälle vielä laitto mulle kahvin. Cocktailpiirakat ja munavoi on mun yks heikkous.

Keskiviikkona illasta sit Jonin kaveri tuli käymään ja ne tossa pelaili pleikal jokusen tunnin ja mä silläaikaa istuskelin koneella ja selailin YouTubea. Torstaina tää sama Jonin kamu tuli käymään ja siinä sitte pelatessa vähä litkittii alkoholia ja illalla sit tehtii yhes tortilloi. Perjantai oliki sit sellane päivä, mitä olin jo muutaman viikon ehtiny venailla. Olin nimittäin ostanu mulle, Jonille, Pauliinalle ja Jannelle liput Niko Kivelän keikalle Paviljonkiin ja sitä ennen käytiin taas Pannukakkutalossa ahtamassa ittemme täyteen helvetin hyviä pannareita. Keikka oli kyl ihan mahtava, pitkään aikaan ei ollu nauranu itteensä niin kipeeks. (Tosin sunnuntai aamu oliki sit viel "hauskempi" ku Joni väsyneenä naureskeli Kivelän jutuille entistäki enemmän. Muunmuassa talkkuna oli aika suosittu aihe.)

Vadelma-maitosuklaa. Oli kyl parasta ♥

Lauantaina ei taas tehty muuta ku lahnailtii vaan, mutta lähettiin sit yöllä ajeleen Jonin kavereitten kaa, ku täällä huushollissa ei kuulemma saanu pitää minkäänlaista ääntä kahentoista jälkeen... Mikä on ihan naurettavaa - oli kuitenki viikonloppu ja kellään ei ollu aikasta herätystä tiedossa... Ja lauantaina mä myös latasin Teran taas koneelle ja rupesin pelaileen sitä.

Näist hiuksist tuli kyl ihan kivsut :3

Sunnuntaina sit oltiinki ihan vitun väsyneitä, ku me ei oltu nukuttu ollenkaan... :D Korjattiin siin sit unirytmi, ku mentii ajoissa unille ja maanantaina heräsin kouluun tosi hyvien unien jälkeen. Oli jopa kiva olla koulus, lel. Ruvettii tekee parikaapelointia ja antenniasennusta. Sitä samaa shaibaa on täs koko tää viikko tehty, ku millon on mittari hajalla, ettei pääse tekeen mittauksia ja millon ope on menossa iha jossai muualla, ettei pääse kyselemää, et miten pitäis mitata.

Maanantai ja tiistai meni samalla kaavalla: Heräsin kouluun, kävin koulussa, tulin Jyväskylään, olin pari tuntia koneella ja tyylii menin nukkumaan tai sit oleilin Jonin seurana ku se luki yhteiskuntaopin yo-kokeesee. Paitsi tiistaina kyllä käytiin kaupungilla, ku Joni halus ostaa jalkapallon itellensä. Noh, se sit pääty ostaan moisen mullekki ja tyyliin pakotti mut ostaan nappikset. Sit kävin vielä Ginalta ostamassa yhen paidan (ylempänä vas. kuvassa). Keskiviikkona sit kävin Keuruulla hoitamassa Elmeriä viimestä kertaa ennen, ku se muuttaa hoitokotiin. Olin niin helpottunu, ku sain hommattua sille jonku hoitajan nyt pariks kuukaudeks, et mä oikeesti tyylii itkin ja nauroin yksin himassa, eh. Oon nimittäi ruvennu näkee unia, missä se makaa himas kuolleena tai sit se on tyylii murtautunu pois sielt sen häkistä ja sotkenu koko huushollin tai jotai muuta. Nyt voin keskittyy enemmän kouluunki, ku ei niin paljoo tarvii Elmeristä stressata.

Niinsiis "luki" siihe kokeesee :'D

Tuntuuha se tietysti vähän tyhmältä, ku ei pysty ite hoitaan omaa otustansa ja kokee ittensä täysin luuseriks, mut toi on vaan pari hassua kuukautta ja kaikille osapuolille paras ratkasu. Kun kuitenkaan ei oikeesti oo mitään järkeä myydä/antaa Elmeriä kellekkään eteenpäin, koska Joni ei pistä vastaan, et meillä tulis yhteises kodis olemaan pupu (tai ehkä jopa pari), niin sit pitäs taas olla ettimässä jostain sitä karvakorvaa. Mä ku kuitenki tuun Elmerin kanssa hyvin toimeen (ja niin tulee Joniki) ja se on jo osa mun perhettä. Ei perheenjäsenestä noin vaan voi luopua ja vaihtaa toiseen. Hoitoon sen kyllä voi antaa tutuille ja ihanille ihmisille ♥

Torstaina, eli tänään, kävin taas koulussa ihmettelemässä ton mittarin toimintaa ja kehittelemässä pientä esitystä yleiskaapeloinnista ja antenniasennuksesta. Miten tehään mittaukset, miten asennetaan yms. Sitä saanki miettiä nyt reilut kolme päivää, kun päästiin taas viikonlopun viettoon. Harvoinhan meillä ees on perjantaisin koulua. Tänä vuonna ollu ehkä yhtenä perjantaina. Sit, kun tulin koulusta, mentiin Jonin kanssa käymään kaupungilla, ku se halus vielä itellensä futsal -kengät, ku se on taas innostunu futiksesta. Päädyttiin sit ostaan ne ja sit mä ostin sille vielä kesälle kengät.

Joni on atm treeneissä, joten en saa sen rojuista kuvia, muutaku noista kengistä. :L

Eikai tässä sitte taas kummosempia, huomenna vissii mennäänki kattomaa futispeliä ja Joni ehkä pelaamaanki, who knows. Futisvaimoke kuittaa. 



Ps. Tekstin otsikko tulee biisistä, jota kuuntelen atm. :L

keskiviikko 2. maaliskuuta 2016

Pupupupu



Tää täs on Elmeri
Tai varsinaiselta nimeltään "Leidi", koska sitä luultiin aluks tytöks. Kutsumanimeltään Elmeri oli aikasemmin Stella.

Nyt se on Elmeri. Sen aikasempi omistaja nimes sen Elmeriks, koska se kuulemma näyttää iha Elmeriltä.

Elmeri on siis rodultaan leijonaluppa ja väritykseltään keltainen japanilainen ja sen isä on Trocadero's Fausto ja emä on Delfoin Amira. Eli se on ihan kasvattajalta alkujaan lähtösin, tuolta Delfoin marsu- ja kanikasvattajalta. Se on syntyny 3.11.2013 ja mä sain sen vuoden 2014 syksyllä siinä vaiheessa, ku muutin Kangasalta Keuruulle takas.


Elmeri on aika töhö otus, koko ajan sähläämässä ja kipittelemässä ties missä. Helvetin nopee liikkeissäänki se on. Yhtenä hetkenä se lojuu keittiön lattialla ja kun mä selkäni käännän ja kävelen kylppäriin, niin se perkele pyörii jo mun jaloissa siellä kylppärissä.

Tossa torstaina kävin ostamassa sille vähän isomman juomapullon, 600ml ja heinäpyörylän, ettei se ihan hirveesti saa heiteltyä niitä heiniä sinne häkkinsä lattialle.

Ja sit perjantaina autolla liikenteessä ollessani ostin sille 2kg heinää, pitäs toviks riittää.

Siinä sitte tyytyväisenä kiskotaan heiniä.

Pupunhoito on kyl yllättävän rankkaa, vaikkei ihan heti uskoiskaa. Varsinki, jos on vaan yks pupu tai kaks otusta eri häkeissä. Pupu ei kuitenkaa loppujenlopuks ole mikään häkkieläin, et jos ei oo mahollista pitää vapaana sitä pupua edes tuntia päivässä, niin kannattaako raukkaa edes rääkätä ottamalla sellanen? Ja ku kuitenki se pupun vessa-astia pitäs tyhjentää kerran tai jopa kaks kertaa päivässä ja tarpeen mukaan pestä koko iso häkki, niin ei se mitään ihan lastenleikkiä ole.

Sitte tietysti pitää kynnet leikata aina sillontällön ja Elmerin kynsienleikkuu ei todellakaan oo mikään helppo juttu. Meillä se tapahtuu n. kuukauden välein riippuen ihan siitä, missä kunnossa ne on. Ja pihalla pyritään käymään aina kelistä riippuen kerran-kaks kertaa kahteen viikkoon. Tietysti kesäsin melkeinpä joka päivä jos ei sada. Tolla ku on sellanen pentuaitaus ulkohäkkinä, niin sen voi vaikka heittää siihen juomakuppeineen aamusta ja vähän kelistä riippuen hakea takas sisälle. Jos tosi kuuma on, niin sillon Elmeri on päässy pihalle vasta iltapäivästä, ku on alkanu jo vähän viileneen ja sit tietysti yöks sisälle.

Elmeri on kans siitä ehkä "harvinainen" pupu, ku se ei oo yhen yhtä johtoo pätkiny. Tosin ei Maddekaa jäystäny yhtää johtoja - eikä kyllä vanha Elmerikää sitte ekan vuoden jälkeen.

Mut se nyt taas pupuista, palataas asioihin, mitä on taas viikonloppuna ja alkuviikosta duunailtu.

Lauantaina oli vaan sellanen oleilupäivä, mitään ei taas saatu aikaseks. :D Sunnuntaina mentiin illasta Keuruulle, kun äiti asusteli siellä viikon, kun se sai ne avaimet sen uuteen asuntoon tänään. Oltiin Keuruulla yö ja päivällä sit takas Jyväskylään. Illalla Joni sit päätti roudata mut Boulderpajalle vähä boulderoimaa eli seinäkiipeilemää. Oli kyl ihan kivaa, voisin vaikka joskus uuestaanki. :')

Tiistaina käytiin sit vähä Jonin isän mieliks kävelemässä. Käveltiin laavulle munkkikahveille (ite otin kyl kaakaon) ja takas. Sit vielä ihan kakkukahvit kiskottiin. Sit me käytiin Jonin kanssa hakemassa vähä postia. Joni sai Junkyardilta tilaamansa kolme paitaa. Ja mä sain EMP:ltä allaolevien lisäks parit hiusvärit.

Tommonen t-paita. Pitsikoristeluu ja napitus tos eessä.

Jonille LOTR-tuoppi. 

Ja mulle viel tollane iha törkeen pehmone huppari.


Mut siinä oiski sit taas kaikki tältäerää. Me jäädään huomenna Jonin kaa tänne Jyväskylään, kun ihmiset lähtee Kuopioon, joten saatetaan kehitellä jotai vähä spesiaalimpaa. Esimerkiks vähä ruuanlaittoo ja sellasta. :L

Mut ens kertaan taas, C ya.