keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Pupuisaa päivää

Es tut weh
Wenn deine Augen lügen
Nein du kannst mich nicht betrügen
Ich seh'es dir an
Du bist hier, aber nicht mehr bei mir
Es tut weh
Wenn deine Worte falsch sind
Und ich nicht meht Die für Dich bin
Ich seh'es dir an
Du bist hier, aber nicht mehr bei mir
Es tut weh

Joo, toi mun viimesin teksti on vähä epäselvä nyt ku sen lukee näi jälkeenpäin, ei anneta sen häiritä, jääköön tollaseks. Mut siitä on taas vaa menty ylöspäin. Mul on täl hetkel aika hyvä fiilis. Okei, se taas johtuu aika pitkälti ehkä siitä, et toi yks on ollu tääl. Joo, sen piti olla muualla, mut vaikka mä melkei käskin sen lähteen, se halus jäädä. Se taas ei kuitenkaa mua haittaa yhtään. Sehä nyt vissii kai asuu tääl tai jotai. Ja sit täs on kans myös se, et pari vanhaa kaveria ollu taas yhteyksis, toine ton kirjotuksen tiimoilta ja toine sit taas vähä muutenvaa omaa tylsyyttään.

Mä en ite täs oo taas mitää ihmeempiä tehny. Lähinnä pelannu ja kattonu worldsejä ja iha normaalia arkee täs pyöritelly. Elmerinki muutin nyt toho eteiseen. ku en jaksa aina saunalle juosta hoitaa sitä tai roudata sitä tota väliä. Sitäpaitsi saunal tulee vähä viilee, kun ei sitä kukaa koskaa jaksa lämmittää. Paitsi äite jos se on tääl käymäs.

Oon kans vähä jumittunu mun musiikinkuuntelus. Oon koht kaks viikkoo putkeen kuunnellu pelkästään listaa, mikä sisältää vaan Evanescencee, LaFeeta ja Cryoshelliä. Eli vähä tälläne enemmä rock täl hetkel. Ja sit oon taas kattonu The 100, sain kakkoskauden katottuu just loppuun ja kolmonen olis vielä. Ens vuonna ois tulossa neloskausi, jeejee.

Mul on tässä vaan yks ongelma. Haluisin uusia pelejä, mitä voisin pelailla. #firstworldproblems ja sillee mut antakaa mun ulista. :D Kerranki ku ei oo tän isompia ongelmia elämäs.

---

Tossa oli siis kuulumisia reilun viikon takaa, eikä tosta oo oikee muuttunu asiat mihinkää suuntaa. Sunnuntaina kyllä tehtiin reissu taas Tampereen suunnalle, ku toi yks halus vähä pelaamaa ja piti hakee parit hupparit äitin luota korjauksesta. Ja sille piti kans samalla tehä pari pientä sähköhommaa, valaisinta ja sellasta. Mut nyt sit toi yks viettää synttäreitä puolkuolleena. Ja mä yritän olla apuna, hirveesti vaan en voi mitään tehä... Vettä ja lääkkeitä mä sille lähinnä roudaan.

Oltiin söpöjä maanantaina :3

Ja sehä mua itteeni ärsyttää aika paljon, et en voi oikee auttaa mitenkää. Tossa taas Elmeri muistutti mua siitä, mitä noi pupsit parhaimmillaa on. Normaalisti siis Elmeri pyörii jaloissa ja tohottaa menemää, (kiimanen jäbä ku on, hah) ni nyt ku mä toho eteisen lattialle vähä niinku hajosin, (just siitä syystä ku mä en voi auttaa tota yhtä...) ni se höntti tuli pyörii mun ympärille - ei nylkyttämine mieles, vaan se tuli nuolemaa mun käsiä ja kasvoja ja farkkujaki tais vähä yrittää. :'D Ehkä yks maailman sulosimmist asioist ♥ Ja jotku kehtaa pitää noit ihanii töhöjä pelkkinä häkkieläiminä, hyh. Siirryin sit tost eteisest tonne kylppäriin (koska siel on lattialämmitys, tuli kylmä), ni toi töhö seuras perässä ja sit se laitto päänsä mun sylii ja vaan oli siinä. Harvoin toi jäbä pysyy paikallaan useempaa minuuttia, ni nyt se sit oli siinä mun vieres lähemmäs kymmenen minuuttia, kunnes meni hetkeks aikaa makoilemaa eteiseen ja sit tuli mun toiselle puolelle ja siitä pää mun syliin. Tässä taas yks syy, miks mä rakastan pupui.



Nyt ku päästiin Elmeriin, ni selitetääs siitä sit vähä lisää. Liityin tossa ehkä viikko sitte kaniryhmään Lärvikirjassa, niin sieltä mä oon löytäny kaikkee mahtavaa knoppitietoo pupuista, mitä mä en tienny tai muistanu. Kyllä, mä myönnän, että mä en oo mikään kaikkitietävä puputietopankki. Mä en mm. tienny varmaan puoliakaan niistä asioista, mitä pupulle saa syöttää. En jostain syystä ollu ikinä ajatellu, et pupu vois syödä jotai mausteita. Siis mausteita, ihan oikeesti? Mut nyt ku vähä pidemmälle taas ajattelee, ni tottakai persiljat ja basilikat maistuu pupulle. Tai useimmille ne maistuu, tietysti. Elmeri ainaki testatessa ihastu basilikaan, persiljaa en oo vielä testannu. Täl hetkel testissä tilli ja seki maistuu iha kivasti. Pitää toki täs uusien ruokien testailussa pitää se kohtuus mielessä, ku jos otus ei oo tottunu johonki ruokaan, ni sillä voi mennä masu sekasin. Elmeri tosin on sellane rautavatsa, et se voi melkeenpä vetää mitä vaan.



Oltiin tossa just äsken ulkona Elmerin kanssa (tai se on vieläki, mut juoksutin sitä) ja otin sellaset sataviissataa kuvaa siitä, haha. On se vaa hauska otus. ♥ Nyt pitää kyllä valitettavasti lukita se häkkiinsä, ku pitää lähtee kuskaan toi yks Jkl ja nyt samalla siis pitää lopettaa tää kirjottaminenki.


Pupupainotteinen postaus, mut välillä vähä pitää päivitellä senki kuulumisia, C ya next time. ♥




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti