Pikanen puhelinpäivitys

So if we just can't get it right

Then maybe we'll try in another life

If I died in your arms tonight

Then baby I'll see you on the other side

Alkuun pahottelen jo postauksen (mahdollista)  ala-arvosta tasoo, mut kirjotan tän nyt poikkeuksellisesti puhelimella, Lahdessa. Täällä on siis kisat nyt viikonloppuna ja nyt sattuu oleen hyvä aika kirjottaa, kun heräsin tuntia aikasemmin ku piti... Normaalisti siis kirjotan kaiken koneella ja yritän viimesimpää asti välttää tätä luurikirjottelua, koska tiedän, et tulee lipsahtaan liikaa kirjotusvirheitä tähän tekstiin.

Mutta sit itse "asiaan".

Täs on taas ollu aika paljo kaikkee häppeninkiä noitten Kouvolan kisojen jälkeen, joten en oo ollu ees koneella juuri ollenkaan. Oikeestaan vaan sen verran oon koneella ollu, et oon sen käynnistäny, avannu selaimen ja ettiny seuraavan GoT-jakson. Enkä ees oo omalla koneella tätä tehny vaan miehen koneella. Mulla on paljo parempi pelikone, niin pidetään miehen konetta sit "leffavalmiudessa" koko ajan.

Elieli, Kouvolan jälkeen oli pieni hengähdystauko ja sit pitiki lähtee Viroon kisoja järkkäämään. Oli kyl paljon rennommat kisat siellä ku tääl Suomessa, koska oli vaan joku ~kolmasosa Suomen kisojen osallistujamäärästä. Sit ehin olla harjottelemas duunipaikalla pari päivää ennen Viron reissua ja sen jälkeen oonki ollu harjottelemas vähä lisää kuun loppuun asti. Nyt kesäkuussa pääsin iha kunnol jo töihin. Ja ihan hyvin on myös noi yksin olemiset sujunu töissä, ei mitää paniikkei oikee missää vaiheessa.

Nyt sit toi ykski vaihtaa työpaikkaa ja pääsee tekeen toivottavasti mieluistansa duunia. Ja nyt kun mäki oon töissä, niin on sit enemmän rahaa tehäkki asioita. Olihan mulla sillon aika hyvin säästössä rahaa, kun mä yksin Keuruulla asuin. Ihan ymmärrettävää, et sitä oli, vaikka mä pelkkää opintotukea sain, koska mulla ei ollu oikeestaan mitään pakollisia menoja kun vaan puhelinlasku ja auton vakuutukset sekä verot. Tietysti ruokaan meni kans vähän rahaa, mut enpä mä kaupassakaan oikeen jaksanu käydä, niin en ees "voinu" syödä mitään. Joo bensa oli kans yks ja varmaan se suurin menoerä/kuukausi, koska koulumatka oli sen 55km/suunta, niin päivässä meni joku vähän vajaa 10€ matkaan. Mut hyvähän sillon oli rahalla ja sen olemassaololla kerskailla, kun ei oikeesti joutunu pärjään yksin, vaan oli se "ilmanen" asunto yms. Nyt ollu ehkä hieman vaikeempaa, kun on pitäny pärjätä mun työttömyyskorvauksilla ja miehen pienellä palkalla ja niistä maksaa vuokraa, mikä veiki sit aina melkeen puolet koko kuukauden tuloista.

Nyt sit luultavasti jää jotain myös aina säästöönki, ku seuraava mun palkka on jo ihan täyttä palkkaa, niin saa taas jatkaa sitä "huoletonta" elämää. Tai ainaki vähä huolettomampaa. :D Sitä myöten sit on eliminoitu lähes kaikki huolet, mitä tässä on taas ollu. Yks murheenkryyni on vielä noi perkeleen autot, mut eiköhän neki saada rahalla kuntoon.

Kausi avattu!

You're here

Like lightning in my veins

Now they see me

And they'll never be insane

Your whispers found its way

Calling me to stay

Ja taas vierähtäny kuukausi viimesimmästä. En vaan oo jaksanu olla koneella, aamupäivät oon vaan kattonu videoita ja sarjoja ja iltapäivät toi yks sit on ollu mun koneella, koska tää vaan on parempi.
Eipä tässä oo ees kummempia taas tehty, kahvil käyty ja mä oon siivoillu kotona.

Ja niin, kävin mä äidin ja rääpäleen kanssa Keuruullaki pyörähtämässä tossa pääsiäisenä. Lähettiin perjantaina ja tultiin lauantaina takas. Sen yön pyörinki Mäntässä Pauliinan kanssa.

Ja puputalous ei oo puputalous ilman papanoita lattialla heti siivouksen jälkeen ♥ :D

Käytiin Hämeenlinnassaki pyörähtämässä ja piti sitte käydä kävelemässä ihan Hämeen linnaki ympäri.

Sit näin Annaaki pitkästä aikaa tossa viikko sitten keskiviikkona. Käytiin kahvilla Kahvila Runossa ja juteltiin vähän kaikesta. Oli kiva nähä taas, kun viimeks nähty joskus useempi vuosi sitten. Toivottavasti nähtäis jatkossa ees vähän useemmin. Ei toi~2h riitä useemman vuoden läpikäymiseen. :D

Ja sitte kahvilta suoraan lähtö - mutkan kautta - Kouvolaan, kauden ekoihin X30-kisoihin. Kierrettiin siis mutka PK-seudun suunnalla, kun piti jotain romuja vielä ettiä ja pakata kyytiin. Matka meni kyl kuitenki suht joutusasti, kun oli hyvä matkaseura. ♥

Torstaina mun hommaa oliki kerätä ratamaksuja ja vähän kattoa, et oikeet luokat on ajamassa oikeeseen aikaan. Perjantaina mun hommaa oli sit vaan jälkimmäinen ja kattoa, että kaikilla on pakolliset transponderit kiinni (tai edes taskussa) ja ratamaksutarra.

Lauantaina ja sunnuntaina toimin lähdönjärjestäjänä, ihan niinku viime vuonna Alahärmän kisoissa ja vissiin jatkossaki tuun tekeen tota hommaa.

Eli nyt on sit karting-kausi käynnissä, seuraavana Viro ens kuussa.

Cya ♥

Rollercoaster ~

Just try

You're not gonna loose your will to fly

We all should be forgiven

If only you would listen

To the voice that's inside

You're not living if you don't feel alive

On jotenki tosi hassu olo.
Niinku.
Elämäs menee ihan hyvin, parisuhtees menee ihan hyvin, kaikes menee ihan hyvin, mut silti tuntuu vähä tyhjältä. En tavallaa nää tulevaisuudes niinku mitään mitä oottaa(ehkä?). Tuleeks tää aina oleen tällästä, et mies päivät töissä, mä lojun kotona ja ootan vaa, et mies tulee kotii. Sit loppuilta istutaa koneel ja treenipäivinä käydään ehkä jossain + treenit.

Mä niinku valitan siitä, et en tee mitään, vaikka mulla ois nytki tekemistä tän kämpän kanssa - vieläkin. Haluaisin kai vaa jotai omiaki menoja, et ei aina tarttis vaa mennä miehen mukana kaikkialle tai sen juttujen perässä.

Kyllähän mulla noi puput täällä on ja niitten kaa voi touhuta, mut ne nyt on hämäräeläimiä, niin ne nukkuu päivät. Ja ite en viiti siihen lähtee, et nukkusin sen aikaa ku mies on töissä. Kai mä täs tavallaan taas ootan, et joku asia menee vituiks ja sit on taas kaikki ihan paskaa ja oon taas miettimäs, miten ois vaa helpompi olla olematta. En vaan kai osaa sisäistää sitä, et elämäs voi mennä hyvinki.

No onneks kesä tulee ja sillon on ainaki jotain menoja jo sovittuna.

Ja toi mökkiviikonloppu oli aika kiva, ei oikeestaan tehty mitään ihmeellistä. Perus mökkeilyä.

Kuletiin tosiaan ilmatyynyaluksel. Se oli ihan mielenkiintosta.

Ja ihan asiasta toiseen, mulla on maailman ihanin isä. ♥ Just saapu postissa trafin ajoneuvoverolasku, mikä seki jo muistutus, ku edellinen vissiin hukku muutossa. No eipä mulla tähän hätään oo kahtaa ja puolta sataa euroo ylimäärästä tilillä, joten soitin sit isälle ja se lupas laittaa rahat mun tilille, et saan verot maksettua ♥ Tottakai maksan ton sille takas heti kun vaan pystyn, mut täs kuus ei pysty, ei millään. Meinas tulla pieni paniikki, et millä mä nyt yhtää mitää tässä makselen ja apua.

Eli nyt sitte kattellaa taas ehkä kesäkuussa, jollon voi olla varaa johonki ylimääräseen. :D

Vau, kylläpä taas kirjotuksesta huomaa, et millon on ollu hyvä päivä ja millon vähä huonompi. Kirjotin siis jo viime viikon lopuks tota alkua ja nyt tiistaina tän loppupuolen ja vau. Oon kyl miettiny, et auttaisko joku psykologi tai joku, mut en mä sit loppujenlopuks koe sitä tarpeelliseks, ku niin paljo parantunu täs ihan vaan ajan kanssa. Useempi vuosiha siinäki on menny, mut pahimmast selvitty, joten eiköhä tää täst. Välil tulee näit masistelupäiviä, mut nykysin mä sentään puhun niistä ja helpottaa kyl toi puhumine aika paljo, niinku äsken huomasin.

Mut joo, se taas siitä. Jatketaan taas joskus.

Keksi ♥

CYA 

New baby ♥

Now I see shades of roses

Your love, I suppose, is an ocean the ebb and the flow, oh

An undertow, oh

But I can feel the rogue inside my veins

A way to crash the castle we made of sand

Oh, I hope, oh

It doesn't show, oh

Ja taas ihan vaan omaa laiskuuttani en oo saanu aikaseks kirjotella. Nyt jostain ilmesty taas moti. Tosin ei siihen, et siivoisin enempää, vaikka ei täs varmaan puoltaa tuntia kauempaa menis, et olkkari ja eteine ois kunnossa. Mun piti laittaa pupuset kuntoon ja pistää olkkari kuntoon ja vasta sitte kirjottaa, kun saan kuviaki mm. Elmerin uuesta taikakuutiohäkistä, mut en nyt sit jaksa siirtää siihen asti. Kun kuitenki me ollaan menossa viikonlopuks mökille taas, niin ei vois siivota ja kirjotus meniski sitte jonnekki tyyliin kahen viikon päähän.

Niin tosiaan, viime kirjotuksesta onki sen verran, että en oo kerenny mainitseen ees herra Keksiä. Tai mikä ikinä poju nyt onkaa nimeltään. Rääpäle, Pikkunen tjsp...
Eli siis toinen pitkäkorva tuli taloon 15.2. ja ikää pojulla on vaivaset viis kuukautta. Eli se on sit eka pupunen, jonka kanssa läpikäyn murkkuiän. Saa nähä, onko helppo vai vaikee tapaus. Ja tarkotus tässä olis nyt leikkauttaa molemmat pojut, kun Elmeriki sai taas hormonitoiminnan takas (:D) pikkusen tultua taloon. Heti, kun vaan pikkusella ensin ikä riittää ja sitte rahaa on sen verran ylimäärästä, vietäs pikkune käymää ell. Tää pikkunen on leijonanharjas-hermu mix värinä venäläinen. On myös eka mun pupunen, millä ei oo (ainakaan vielä näkyvissä) turkissa mitään "poikkeavuutta".

Tällä hetkellä kyllä tullaan ihan suhteellisen hyvin toimeen, haistellaan toisia kaltereitten läpi. Vapaana ollessa Elmeriä vaan rupee hetken päästä ärsyttämään pienen kiima ja päälle hyppiminen, niin saattaa ärähtää. Mut samasta kupista syöminen onnistuu ilman tappelua.

Pupusten tiet eroo viikonlopuks, Elmeri menee mun äidille hoitoon ja pikkunen jäbän työkaverille. Vähä jänskättää, et miten pikkune pärjää. Elmeri nyt on ollu nii monesti äidin luona hoidossa, et se kyl pärjää. Tykkää vaan.

Niin, viime postauksen muutto oli tosiaanki ihan vaan alakerran kolmiosta muutto tänne samassa rapussa olevaan yläkerran kaksioon. Ja en muuttanu yksin (tai vaan Elmerin kanssa) päinvastoin ku joku kommenteissa huolehti... :')

Tänään pitäs siis pakata, kun huomenna aikasin lähtö. Ja tänään pitäis kai pupusetki viiä hoitopaikkoihin ja voisin kyl leikata molemmilta kynnet, ettei niitten kanssa tuu ongelmia. En pikkuselta oo ees vielä kokeillu leikata, kun niin tuore tapaus.

Mut ehkä mä tästä oikeesti hiivin pakkaamaan tai ainakin jatkan tätä pikkusen ohjelistaa, et ei joka asiaa tarvii olla kyselemässä. Seuraava postaus onki sit mökkikuulumisia tai pupupostaus, saa nyt nähä, jaksanko kuinka paljon kuvia ottaa mökiltä jne. :')

CYA

Sellane ystipäivä...

Well I guess that I've been afraid to fly

I'm not gonna miss my chance tonight

Surrender now and break free

Invite the winds to take me

It's not enough to survive

You are not living if you don't feel alive

Joo tota, ei ollu kyl ihan sellanen ystävänpäivä, mitä aattelin, et se olis ollu...

Mä nyt en ihan kauheesti taas oo perillä siitä, et mitä kaikkee on millonki tehty, joten kirjotan taas ne asiat, mitä muistan.

Tai ei tässä ihan kauheesti oo taas kirjottamista, täs on edellee vähä muuttohommat kesken, ku tossa viime viikolla tuli käsky lähtee kämpäst. Keskiviikkona päivällä mä siitä kuulin ja perjantai-iltana piti kämpän olla tyjänä. Ja muutto meni, noh, miten muutot yleensä menee. Raahataan kamat toisaalle ja niin eespäin. Mä sit vielä silleen sopivasti sain jostai jonku oksennustaudin, niin viikonloppu ja tää viikko osittain on menny sit yrittäessä pitää ruoka sisällä.

Ja osittain tosta oksutaudista johtuen, ei ollu mitenkään erityisen ikimuistonen ystävänpäivä. Okei, oon aina pitäny ystävänpäivää vähä turhana hömpötyksenä, jos on hyvii ystävii, nii sillo ystävänpäivä on joka päivä. Ei ystävien muistamisee pitäs mun mielestä erityistä päivää vuodesta tarvita...

En mä tässä oo oikeen muuta ku järkkäilly tätä kämppää tän viikon, maannu taudis sängyn pohjalla ja istuksinu koneen ääressä. Tänään mä kyllä illasta kävin kävelemässä, kun Pokemon GO on saanu uuden päivityksen, missä vihdoin tuli gen 2 pokemonit, joten niitä oli pakko lähtee metsästämään vähän. Tuli jotenki tosi hyvä fiilis siitä kävelyreissusta, jäi vaan vähän lyhyeks, kun mulla akku meinas loppua ja pokemon lakkas toimimasta.

Ehkä tästä kämpästä voin jopa ottaa kuviakin tänne, kunhan nää muuttolaatikot tästä nyt sais pikkuhiljaa paikoillensa ja nii.

Tää nyt taas valitettavasti on tällänen lyhyempi pikapäivitys, kun on taas niin paljon kaikkee tekemistä, mitkä ei oo niin merkittäviä, et ne ansaitsis mitään kunniamainintoja täällä. Eli on ollu vaan perus elämistä.

Ens kertaan, CYA

Kuveja

Every single hero has to start out

Looking like me and you,

So never mind excuses

We can do this if we really want to

Tällee tammikuun loppuun on hyvä vielä vähä kerrata viime vuotta. Aikasemmassa postauksessa en ihan kauheesti käyny läpi niitä kivoja hetkiä, vaan niitä vähän huonompia. Eli nyt sit on luvassa kuvaspämmi viimevuoden kivoista hetkistä, enjoy. (Ja kyllä, näistä kuvista varmasti useempi on jo täällä, mut ei silti useempia kertoja kun maksimissaan tän kaks kertaa)

Vaikka asiat Jonin kaa meni miten meni, oli Stageilla silti ihan kivaa. :')

Sit se päivä ku haettiin Pauliinan ja Jannen kanssa mulle golffi.

Se päivä ku lähin Jyväskylästä ns. "lopullisesti". Nykysin ajattelen sitä päivää vaan hymyillen, joten se on niitä hyviä juttuja.

Sähkäriks valmistuminen ja muutama päivä sitä ennen, ku sai asennella iha rauhas.

Pauliinan ja Jannen häät ♥ 

Tykkään kyl tost kuvast, ku molemmat niin ilosia ja oi aws.

Täs se yö kun latasin Pokemon Go:n. 

Jäbän kanssa noi monet pokemonjahdit :') Tässä ollaan Akaalla.

Elmerin koirakamut 

Kaikki kartingin parissa tehdyt reissut. Kangasala.

Viro.

Ja täs matkalla Powerparkiin.

Faijan kaa vietetty aika. Leffassa käynti ja sen luona syömässä...

...ja Panchovillassa.

Jäbs kävi softaamassa, niin mä pööpöilin mukana.

Ku kävelin Mikon luo kahville ja vein sille berliininmunkin. 

Mökkireissu 

Äiten synttärit ♥

Muutto

(Ne monet kerrat) Syömäs jäbän kaa.

Ja muutama kiva asia toki puuttuu mm. Rovaniemireissu, en jokasest kivast hetkest oo (valitettavasti) ottanu kuvia. 

Saatan tässä julkasta piakkoinki uutta tekstiä, kun mulla on pari juttua taas tossa kesken, harvemmin kirjotankaa yhtä postausta aina heti kerralla. Yleensä se on pari päivää enemmän tai vähemmän aktiivista kirjotusta, toisinaan sit päivän aikana loppuun, joskus sit voi mennä viikkoki.

Mut se siitä, C ya.

Hymyilen ääneen

We wrote a story in the fog on the windows that night

But the ending is the same every damn time

They think I'm insane, they think my lover is strange

But I don't have to fucking tell them anything, anything

And I'm gonna write it all down, and I'm gonna sing it on stage

But I don't have to fucking tell you anything, anything

LCS on alkanu, jeii. Nyt ei ainakaa tarvii miettii, et mitähän sitä tekis päivät, kun jäbs ei oo kotona. No kattois edellisiltasii pelejä tietenki. Ellen sit oo kattonu niitä jo suorana niinku yleensä.

Olin tossa tosiaan reilun viikon kipeenä, streptokokkibakteeri tääl mulla pyöri, ei kiva. Angiinaks tota kans kai kutsutaan. Eli suht korkeel kuume, TK:ssa mitattiin kerran, 38,2 ja sillon olo oli ihan ok, muuten ei voinu mitata, kun ei oo kuumemittaria täällä. Ja kurkku ihan törkeen kipee. Sain siihen tos viime maanantaina antibiootit ja nyt olo on aika jees. Ton (edellis)viikon aikana ei tehty oikeestaan yhtään mitään, pari kauppa- ja apteekkireissuu ja äiti kävi tuomassa vähä lisää tavaroita, mitä Keuruulle oli jääny.

Viime viikolla sit taas käytiin maanantaina Ideaparkissa, kun meiän oli tarkotus mennä syömään Beef Kingiin, mut se on ilmeisesti remontissa, niin käytiin sit vaan Hesessä ja Arnoldsilla, kaks läskii täält ilmottautuu jee. Tiistaina oli taas pikanen Tampere-reissu ja torstaina mul oli joku motivaatiotuulahdus, niin sain aikaseks käyä Elmerin kanssa pihalla ja parit valaisimet kattoon kans. Ja kun me ei päästy sinne Beef Kingiin maanantaina, niin oli sitte torstaina pihvipäivä kotona.

Perjantaina ja lauantaina ei taas tehty mitään kummosempia, mut sunnuntaina lähettiin sit taas Tampereelle. Jäbs kävi pelaamas yhen pelin ja sit käytiin syömässä American dinerissä. Oli muuten aivan helvetin hyvää oreojuustokakkuu, ahnam. Sit jäbsil piti olla omia menoja, mut ne nyt sattu peruuntuun jostain(?:D) syystä, niin mentiin sit suoraan mun äidille, vaikka se ei vielä kotona ollukkaan.

Alkuperänen suunnitelma oli siis se, et mä olisin ollu äiten luona vähän kauemmin ku ton vajaan puol tuntii, mikä me sit siel oltiin, sinä aikana ku jäbs käy tekemäs muuta. No sit vaan roudattiin rojut, mitä äiti oli taas Keuruulta tuonu, autoon ja lähettiin takas kotiin. Ihan kiva, et päästiinki sit ajoissa kotiin. Ei haitannu mua oikeestaan yhtään. Sai ainaki hymyillä ääneen, voivoi.

Nyt pitäs siis kehitellä paikka tolle telkkarille, mikä saatiin vihdoin sielt Keuruulta tänne. Vähä arvotaan vielä, et laitetaanks se ihan normaalisti olkkariin, vai otetaanks vaan tänne makkariin, missä on about kaikki muuki. Mut se selviää tässä varmaan tän viikon aikana ja jos vaikka sais tän viikon aikana ton olkkarin sellaseen siedettävään kuntoon, että kehtaa kaverei kutsuu kylään. Niinku vissiin Riikka ja Heikki ois tulos käymään tos ens kuun puolella. Että jos siihen mennessä sais tän huushollin "edustus"kuntoon, niin ois ihan kiva. Mulla nyt vaan valitettavan harvoin tulee noita motivaatiotuulahduksia, et jaksasin tehä asioille yhtään mitään. Ihan hyvä alku toi oli, et sain noi valaisimet kattoon, mut aika paljo muutaki pitäs jaksaa tehä. Tai lähinnä täs vaa siivoilla pitäis. Pestä pyykkiä ja näin, mut ei sekää aina kauheesti kinostele.

Yhtenä päivänä ku heti aamusta iskis toi motivaatio, niin se ois aikalail sen päivän aikana hoidettu koko kämppä. Että sitä odotellessa.
Kun mä en todellakaan oo sentyyppinen ihminen, et olis aina joku pyykkipäivä, siivouspäivä tai vaik tiskauspäivä erikseen, ei. Mä teen varsinki tollaset oikeesti kiireettömät asiat just sillon ku jaksan/huvittaa/viitin. Jollaki se kai toimii, et joka päivälle aina oma rutiininsa, mut ei mulla.

Ja sit taas loppuun pupuasiaa. Varmaan vähän pakkokin, kun blogin nimi nyt on mikä on, haha.
Tossa oon nyt useemman kuukauden ajan lueskellu noita paria pupuryhmää FB:ssä, niin sieltä oon sitten poiminu muutaman nettikaupan ylös ja meinaan tässä kohtapian tilata Elmerille jotain kivaahyvää vaikka ihan vaan sitä varten, että suunnittelen sen siirtoo parvekkeelle tossa keväällä. Siitä sit taas lisää, kun se on ajankohtasta.

C ya

Byebye 2016

Out in the rays of the evening sun

Our story is never done

Fly over streets where we used to run

I'm still here, I hope you know

Thank you for how beautiful it's been

I come apart, I'm going under

And then I feel only love

Vuosi 2016 oli aika hassu vuosi. Nyt ku kattoo taaksepäin, niin mulle tapahtu aika paljon kaikkee, mut sitä vuotta eläessä tuntu, ettei mun elämässä tapahdu yhtään mitään.

Vaikka mun vuoteen mahtu tosi paljon hyviäki asioita, niin oli ehkä enemmän sellanen astetta paskempi vuosi taas. Lopussa lähti kyl paraneen. Oli paljon sellasia hetkiä, et olis halunnu vaan luovuttaa elämässä. Niinku ero Jonista oli yks sellanen, ku se jätkä ei vaan osannu erota. Se herätteli mussa eron jälkeen jatkuvasti turhaa toivoo. Mä jaksoin roikkuu sen sanoissa aika kauan, mut sit mä lopulta onneks tajusin, et mun on pakko käydä kouluni loppuun ja jatkaa mun elämää ilman sitä. Onneks mulla oli aivan helvetin hyvä opettaja, joka tuki kans sinä pahimpana aikana ja anto mulle mahollisuuden viel valmistuu oikeeseen aikaan. Ja onneks sit mul oli Riikka, jonka luona mä kävin juhlimassa sen lakkiaisii. Se ilta oli kyl yks tärkeimmist hetkist luultavasti koko vuonna. Koska sillon mä sain kuulla itestäni niin paljo positiivisii asioit, et sen egoboostin voimal mä uskon päässeeni sit vihdoin Jonist yli. Ja toinenkolmasneljäs hetki oli yhtä samaa asiaa ja henkilöö koskevia. Mut onneks täs ollaan jo voiton puolella siinäki asiassa, finally.

Viime vuodesta ehkä parhaiten jääny mieleen jäbsin tapaaminen, tietysti. Meillähän siis kesti ainaki joku kolme kuukautta ennenku me ees "ruvettiin seurusteleen", kummallakaa ei ollu kiirettä hypätä suhteesee samantien (ja oli siin muutama muuki juttu, tietäjät tietää), joten määriteltiin toi meiän suhde tapailuks melkeenpä siihen asti, et jäbs raahas rojunsa Keuruulle. Sit jääny mieleen valmistuminen, muutto Akaalle jäbsin kaa, tottakai. Siitähä on vasta kuukausi. Ja sit kaikki reissut, mitä on tehty kartingin perässä. Viro, Jyväskylä, Härmä... Vaikka tää ei oo todellakaan ollu mitään helppoo aikaa (siitä alkaen ku tutustuin toho yhteen) niin kyl mä ajattelen, et se on ollu noitten kaikkien paskojen hetkien arvosta. Joo, välillä on ollu ihan oikeesti aivan helvetin vaikeeta ja halunnu vaa unohtaa kaiken, jumittuu Keuruulle takas, yksin, mut se oli pääasias sillon tapailuaikana. Kyllähä niit hetkii viel senki jälkeen on ollu, mut nyt mä haluaisin uskoo ja toivoo, et niitä ei enää tulis. Ja ei, nää hetket ei oo jäbsin syytä. Ja sit muita huippuhetkii on ollu just toi Riikan näkeminen ja sit tietysti Kouvolareissu ku näin Ossia.

JA SIT KAIKKI NE KERRAT KU ON JÄBSIN KANSSA KÄYTY PELAAMAS POKEMON GO ♥ :'D

Viime vuonna mä myös näin mun porukoita paljo enemmän ku edellisvuonna. Ja syy tähän on aika selvä. Ne ku asuu molemmat Tampereella, niin mulla ei edellisvuonna ihan kauheesti ollu tälle suunnalle asiaa, viime vuonna oli. Muistan, et äite jossai vaihees tokas, et onpa kiva ku jäbs raahaa mua käymää. :') Ja faijan kanssa käytiin tosiaan kattomassa se uusin Star wars ja syömässä käytiin useemman kerran sen kanssa/luona.

Viimesen puolen vuoden aikana myös mussa on näkyny aika selkee muutos. Jäbs on vähänniinku pakottanu mut sosialisoitumaa ja tutustuun uusiin ihmisiin, niin tää mun "anteeksetoonolemas" -asenne on vähä jääny ja tilalle on tullu vähä itsevarmuutta. Vois hyvinki sanoo, et mulla ei ihan kauheesti mitää sosiaalisii taitoi ollu, mut nyt niit on täs vähä treenailtu ja jatketaan samalla tiellä.

Nyt ku kirjotuksen jälkeen taas miettii, niin loppujenlopuks viime vuosi oliki ihan okei. Ei ihan täyttä paskaa, muttei ihan koko aikaa ruusuil tanssimistakaa. Niinhä sen kuuluuki mennä.

Näis aurinkoisis ja kylmis tunnelmis jatkettakoon vuotta 2017.
Cya.